Sukupuu

Heips!

Tänään olen käyttänyt leppoisasti aikaani geeniperimääni tutkiessani. Lienee tärkeä tietää mistä on kotoisin, ainakin silloin kun tuntuu että ei olisi mistään kotoisin. Ajattelin alkuun, että voi olla vaikeaa löytää tietoja sukulaisistaan, koska monista on aika jo jättänyt ja kovin harras yhteydenpitokaan ei ole kuulunut sukumme paheisiin. Eipä mitä, pari Facebook -viestiä tädilleni Tuulalle, yksi puhelinsoitto äidilleni Katrille ja nykypäivän nettityökalu MyHeritage. Jopas jotakin, alkoi sukulaisia löytymään oikein roppakaupalla.

Enemmänkin löytyisi aika vaivatta, mikäli viitsisi maksaa satkun verran palveluntuottajalle. Saas nähdä viitsinkö…..

Sukupuu

Koska tutkiminen on vasta alkutekijöissään eikä valmista tuotosta voi vielä esitellä, niin esittelen aiemman tutkimusretkeni vuodelta 1999…….

Tutkimusretki

Katson alas/viis ja viis,
varpaita siellä siis.
 
Seuraan ylös/tätä vain yks,
joskus joutuu vyötetyks.

 
Takaisin alas/ihan saman verran,
vehkeiksi kutsuvat herran. 
Palaan ylemmäs/kuoppa ei tapa,
on nimeksi annettu napa.

 
Kipuan rintaan/yksi ja kaksi,
leikeissä vaikka nappulaksi.
 
Nousen päähän/on näköelimet,
kauniit ja ihmeelliset.
 
Katson muita/näen nauravia suita,
tutkin jo metsältä puita.
 
Lopetan tähän/tosi kaikki on,
teki joku meistä vakion.

1999 © Kari U. Huuhtanen

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: