Suomi makaa suossa

Suomenkin tulevaisuus on nuorissa, mutta mistä johtuu etteivät nuoremme usko tulevaisuuteen. Kolmisen vuotta sitten toteutetun Pohjoismaisen nuorisotutkimuksen mukaan noin puolet nuorista uskoi oman ansiotasonsa jäävän vanhempiensa tulotason alapuolelle. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista ei kokenut omaavansa elämässään yhtä hyviä mahdollisuuksia kuin muut saman ikäiset. Noin joka viides nuori piti haluamansa kaltaisen työpaikan saamista helppona. Harva tosin tietää vielä kolmekymppisyyden lähestyessäkään, mitä työtä haluaa ”isona” tehdä. Tutkimus selvitti myös nuorten kulutustottumuksia ja niiden eroja Pohjoismaissa. Tulosten mukaan tunnettujen henkilöiden esimerkki vaikuttaa vahvasti nuorten kulutuspäätöksiin ja muihinkin valintoihin. Erityisen suuri julkkisten vaikutus on Suomessa. Emme voi edelleenkään väheksyä esimerkin voimaa, emme hyvässä emmekä pahassa.

suitcase-1412996_1280

Yksi oman elämän valintoihin vaikuttava tekijä nuorillakin on päätöksentekomme avoimuus ja luotettavuus. Käsitykseni mukaan nuorisomme on valtaosin suhteellisen fiksua porukkaa. Kun tämä fiksu porukka seuraa päätöksentekijöiltämme tulevaa ristiriitaista viestintää ja vielä ristiriitaisempia toimenpiteitä, ei liene kovinkaan erikoista että nuorten tulevaisuudenkuva on suhteellisen synkkä.

Viime eduskuntavaaleissa kaikkein vähiten äänestivät 20-vuotiaat, joista vain 43 prosenttia antoi äänensä. Sen sijaan 84 prosenttia 70-vuotiaista kävi tiputtamassa äänensä uurnaan.  Sukupolvien välinen kuilu on huima: 41 prosenttiyksikköä. Äänestämistä selvitettiin monitieteisessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeessa (BIBU). Selvitys pohjautuu muun muassa Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin vuoden 2015 vaaleista.

Mikäli nuoret käyttäisivät äänioikeutensa, mistä eduskunnassa silloin puhuttaisiin? Olisiko tilanne nykyisen kaltainen? Ainakin oma mielikuvani politiikasta ja sen vaikuttavuudesta yhteiskuntamme kehitykseen on ollut jo vuosia saman suuntainen – Suomi makaa suossa. Valituista kansanedustajista riippumatta jutut pysyvät suurin piirtein samoina ja oman edun tavoittelu vain korostuu vuodesta toiseen. Taloutemme on kuralla ja infrastruktuuri rapistuu korjausvelan kasvaessa. Kaikki puhuvat ja kukaan ei tee asioille mitään – kun ei saavuteta sitä poliittista yhteisymmärrystä. Räikeimmät esimerkit eivät toki tule tällä hetkellä suoraan eduskunnasta, vaan sen vaikutuspirissä olevista valtionyhtiöistä. Siis välillisesti kansanedustuslaitoksestamme kuitenkin.

lobbying-161689_1280

Otetaan muutamia esimerkkejä poliittisten vaikuttajiemme sanoista tai teoista. Onko poliittinen vaikuttaja se julkkisvaikuttaja vai ei? Ehkä se on joku näyttelijä, malli tai muu sometoilailija tai bloggari. Tähän en ota kantaa, kuka vaikuttuu kenestäkin. Päätöksentekijämme ovat kuitenkin koko kansalle näkyvillä joten poimin sen vuoksi sieltä nämä esimerkit.

Pääministerimme Antti Rinne on päästänyt suustaan jo useampia sammakoita. Yksi tunnetuimmista lienee kommentointi Postin palvelumuotojen kehittämisestä. Postinjakaja voisi tehtävää suorittaessaan kurkata ikkunasta ja tiedustella, onko kaikki hyvin? Mikäli ei olisi, niin tietysti tämän tulisi lisäksi tiedustella voisiko jotenkin asukasta auttaa. Toki kanssaeläjistä välittäminen on tärkeä asia kuten Postin johtamisen valvominenkin.

Kaiken kaikkiaan ihmeellistä poliittista hifistelyä henkilöltä, joka olisi voinut halutessaan vaikuttaa asioihin jo ajat sitten. Olisiko pitänyt muistaa ennen lausuntoa postin hallinnoinnista ja ohjauksesta jotain? Olisiko ollut tarpeen myös muistaa, että toimitusjohtajan nimittää ja tarvittaessa erottaa hallitus, joka päättää myös toimisuhteen ehdot. Postin johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti. Postin päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, Posti Group Oyj:n yhtiöjärjestystä sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Postin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään voi halutessasi tutustua vaikkapa tästä linkistä.

Torniolainen Katri Kulmuni päihitti vastikään Keskustan puheenjohtajavaaleissa Antti Kaikkosen. Elinkeinoministeri Kulmuni kannattaa uutta liittoa julkisen ja yksityisen välillä. Siinä valjastetaan yrittäjyys palvelemaan yhteiskuntaa ja mietitään rohkeasti, mitä kaikkia julkisia palveluita yrittäjät voivat toteuttaa. Ratkaisut on Kulmunin linjauksen mukaisesti toteutettava ihmisen tarpeista ja alueiden paikallisista lähtökohdista käsin.

Välittömästi puheenjohtajavaalin tuloksen selvittyä hän totesi myös tärkeimpänä tehtävänään olevan puolueensa kannatuksen nostamisen. Keskustapuolueen kannatuksen nousua saanemme odotella yhtä pitkään, kun ministerien tai kansanedustajien kiinnostuksen heräämistä Suomen valtion tai suomalaisten hyvinvoinnin eteen työskentelemiseksi joka käsittääkseni tulisi kuitenkin olla kansanedustajalle ja ministerille se tärkein asia. Niin on tällä, kun niillä aiemmillakin neitokaisilla ja herroilla prioriteettiasteikolla ensimmäisenä oman ja eturyhmiensä menestyksen varmistaminen.

paper-3253352_1280

Valtionvarainministerimme Mika Lintilä mainostaa itseään hevosmiehenä ja urheilun moniottelijana. Hän on toiminut kansanedustajana jo vuodesta 1999, pyrkinyt saamaan kaikille TV:n omistajille saman 175 euron suuruisen mediamaksun, arvostaa yrittäjyyttä ja on yrittäjänpäivänäkin 5.9. maininnut mm. seuraavaa: Yrittäjyydellä on täysin keskeinen rooli Suomen talouden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Hyvää yrittäjän päivää! Suomi tarvitsee yrityksiä, ja menestyvä yritys tarvitsee hyvinvoivaa yrittäjää. On tärkeää, että pidätte huolen itsestänne, koska ilman teitä Suomi ei voi hyvin”.

Missään en ole törmännyt herran konkreettisiin toimiin tai ehdotuksiin suomalaisen yrittäjän toimintaedellytysten parantamiseksi. Hevosmiehellä taitaa olla hevosmiehen puheet, kuitenkin hieman vähemmän tekoja. Voisiko herra valtionvarainministeri suorittaa vaikkapa kuvitteellisen laskelman. Jos yrittäjää myy palveluaan 3000 eurolla, maksaa siitä alv:n, eläkemaksut, verot ja toimintaan liittyvät laskunsa niin paljonko jää käteen sitä käyttörahaa. Esimerkkiyrityksenä voi käyttää vaikkapa parturia. Takaan, että käteen jäävä summa on noin puolet siitä, mitä palkansaajalle jää samasta summasta. Hyvää vointia menestyvät suomalaiset yrittäjät.

Muita esimerkkejäkin olisi erilaisine nuorisoamme kannustavine toimineen paljon saatavilla ja julkaistavissa. Toki mitäpä näitä Pietikäisiä, Juhantaloja, Halmeita tai Hakkaraisiakaan on syytä enää muistella, ne ovat jo loppuun kaluttuja aiheita. Eiköhän sieltä perästä ole tulossa paljon uusiakin julkaisun aiheita.

Keskustalaisten kuten muidenkin puolueiden yrittäjyyden tukeminen on vuodesta toiseen kiitettävästi esillä juhlapuheissa ja muissa pikkupippaloissa, mutta varsinaiset aikaansaannokset ovat olleet hyvin vähäisiä eli olemattomia. Suomen voisi halutessaan nostaakin suosta. Suomihan voisi elää muustakin, kun metsästä – vaikkapa nuoristamme ja heidän uusista ajatuksista sekä liikeideoista.

Kari U. Huuhtanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: