Itsenäisyyttämme juhlistetaan

Jälleen 6.12.2019 eli noin kuukauden päästä, erilaisin perinteisin menoin. Osa kansasta kokoontuu presidentinlinnassa ja valtaosa jossain muualla, kuten television ääressä presidentinlinnan juhlallisuuksia seuraten ja osallistujien pukeutumista tai muuta ulkoasua arvostellen. Valtakuntamme syrjäytyneimmät sekä muut televisionäkyvyydestä kiinnostuneet voimmekin jälleen nähdä kyseisen päivän uutisislähetyksissä. Tyhmimmät heistä huutelevat enemmän tai vähemmän selvin päin iskulauseitaan ja häiritsee normaaleja ihmisiä. Se fiksumpi ja tavallisesti myös iäkkäämpi väestö vilkutellee rauhanomaisesti ohi ajeleville juhlijoille Helsingin keskustassa. Voivat sitten myöhemmässä vaiheessa tarkistaa digitaalisista tallenteistaan, tuliko sitä oltua esillä TV-lähetyksissä vai pitääkö ilmoittautua johonkin maajussi- tai isoveli -ohjelmiin – harrastuksensa kullakin.

international-2684761_1280

Viime vuosien maahantulijoiden juhlinta ja reagointi eri asioihin, kuten itsenäisyyteemme, jää nähtäväksi. Jos eivät ole vielä integroituneet yhteiskuntaamme ja nykytapoihimme, saattaa muutama tiiliskivi jälleen lennähtää ainakin Turkin suurlähetystön ikkunasta sisään – tai sitten ei. Sydämestäni toivon, että kaikki haluavat saisivat juhlia itsenäisyyttämme rauhassa ja valitsemallaan tavalla. Itsenäisyys on yllättävän tärkeä asia meille kaikille ja sitä osataan arvostaa riittävästi viimeistään sitten kun sen jonain päivänä jälleen menetämme.

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla on takanaan pitkä traditio. Autonomian ajalla säätyvaltiopäivien yhteydessä järjestettiin valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsenäisyyspäivän vastaanottojen historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin Linnassa järjestettiin ensimmäinen iltapäivävastaanotto. Vuosina 1919–1921 vastaanotoille oli kutsuttu hallitus, diplomaatteja ja virkamieskuntaa, yhteensä noin 150 henkilöä. Vastaanotolla tarjoiltiin kahvia ja ohjelmassa oli musiikkia. Vastaanoton jälkeen Kansallisteatterissa pidettiin kansalaisjuhlat.

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemana on tänä vuonna tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. ”Suomen vahvuutena on aina ollut kyky toimia yhdessä, tilan antaminen erilaisille mielipiteille ja tiedon monipuolinen käyttäminen”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo.

Teknologisen kehitykse myötä suhde tietoon on muuttunut: sitä on helposti saatavilla ja kynnys osallistua keskusteluihin on madaltunut. Toisaalta yhteiskunnallisen keskustelun sävyt ovat koventuneet. Tänä vuonna presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio haluavat huomioida henkilöitä ja instituutioita, joka toiminnallaan edistävät luotettavan tiedon välittämistä ja yhteiskunnallista keskustelua. ”Jokainen voi osaltaan edistää kunnioittavaa keskustelukulttuuria sekä vahvistaa luottamusta tietoon ja asiantuntijuuteen, ja mikä olennaisinta, pysyä totuudessa. Tämä rakentaa luottamusta”, presidentti Niinistö sanoo.

truth-257160_1280

Kaikkiaan presidenttipari kutsuu Presidentinlinnaan noin 1 700 eri tavoin ansioitunutta suomalaista. Kunniavieraina on itseoikeutetusti myös sotiemme veteraaneja ja lottia, aikanaan selkänahallaan hyvinvointimme kivijalan rakentajia.

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kutsujen postitus on alkanut. Toivotaan, että asianomaiset saavat kutsun linnaan, sillä rakas ja arvostettu postilaitoksemmehan aloittaa lopunkin työnsä keskeyttämisen maanantaina 11.11. Lienee ensimmäinen kerta historiassa kun postilaisten lakko näyttää oikeutetulta, sen syvällisemmin taustatekijöihin tässä yhteydessä menemättä. Postilaiset eivät tänä vuonna ole linnassa kuitenkaan yliedustettuina, sillä johan tuo kuluvan vuoden teema, totuudessa pysyminen, sulkee pois suuren osan kyseisen laitoksen toimijoista. Ei postilaisten kuitenkaan tule olla kommentistani pahoillaan, sillä samalla tavoin kutsumatta jätettäviä tulisi olla valtaosa valtionyhtiöiden johtajistosta sekä lähes koko kansanedustuslaitoksemme, ennen kaikkea toimiva hallitus. Seuraamieni täysistuntojen perusteella ei mahdu millään teemaan nämä totuudenkiertelijät ei. Valitettavasti kyseisellä porukalla taitaa kuitenkin olla juhlaan jonkin tasoinen kausikortti. Kyseisen kortin hallintaoikeus langennee kun ”Manulle illallinen”, eikä sillä ole mitään tekemistä henkilön rehellisyyden, älykkyyden saati aikaansaannostenkaan kanssa (paitsi eduskuntaan syntyneen Ben Berl Zyskowiczin kohdalla).

Kunnioitan suuresti toimivaa presidenttiä ja tämän puolisoa. Suoraselkäinen, älykäs ja ennen kaikkea maanläheinen pariskunta. Tämän vuoksi soisinkin, että he voisivat valita linnanjuhliin kutsuttavat täysin henkilökohtaisten mieltymystensä perusteella. Valitettavasti ulkoiset paineet ja tietysti myös hyvät käytöstavat sekä perinteemme velvoittavat täyttämään linnan tanssilattiaa monilla tyhjänpäiväisillä taapertajilla. Mikäli tilanne jonain päivänä kuitenkin muuttuu, saattaa kyseisellä tassilattialla olla tilaa vaikkapa näyttävimmillekin ”mooveille”.

Mikäli kuitenkin mietimme tulevaa itsenäisyyspäivää peilaten sitä kylmästi itsenäisyytemme lähtökohtia ja perinteitämme vastaan, voimme tulla johtopäätökseen jossa tanssit ja juhlinta olisikin syytä hetkeksi lopettaa. Pitäisikö jatkossa tanssahdella vasta sitten, kun olemme saaneet itsenäisyytemme takaisin? Mikäli et ole vielä huomannut, olemme menettäneet itsenäisyytemme ja itsemääräämisoikeutemmekin aikapäiviä sitten. Muutamin esimerkein ”valaistuna”.

electric-company-420292_1280

Kuka myikään Carunan? Todellisuudessa Carunan kaupan nimittäin valmistelivat  vuonna 2013 valtion omistajaohjauksesta vastanneet vihreiden ministerit Pekka Haavisto ja Heidi Hautala. Suomen sähköverkkojen kannalta kohtalokkaassa kokouksessa olivat paikalla Jyrki Katainen (kok), Päivi Räsänen (kri), Paavo Arhinmäki (vas), Lauri Ihalainen (sdp), Carl Haglund (rkp) sekä vihreiden Pekka Haavisto (vihr). On toki myyty muitakin yrityksiä. Nähtäväksemme jää mitä kaikkea jatkossa on kaupan, mikäli toimiva hallituksemme aikoo oikeasti panostaa ns. vaalilupaustensa toteuttamiseen. Pakko on jotain myydä, kun kirstunpohja alkaa pilkahdella.

Kuka meitä määrää, johtaa ja valvoo? Esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuin, joka huolehtii siitä, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Toki rahojamme vahtaa myös Euroopan keskuspankki ja tilintarkastustuomioistuin, kaikki tämä kohtuullisen massiivisella väkimäärällä. EU:n toimielinten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 40 000 työntekijää, liekö tämän porukan tekemisen tehokkuutta koskaan mitattu? Jos on, niin missä ja miten? Kurkun suoruus, auton renkaiden energiamerkinnät ja viimeisimpänä huutona muovipullon pullonkorin pysyminen pullossa osataan kyllä vaatia, mitenkäs on oman toiminnan tehokkuuden tai tuottavuuden laita? Toki itsekin olen iloinen yhteisestä rahayksiköstä, vapaasta liikkuvuudesta ja monista muistakin seikoista. Euroopan tasoisesta tekemiseen sitoutumisesta en tykkää. Samaan aikaan, kun suomalainen investoi miljoonia vaatimuksenmukaisuuksien täyttämiseksi kulkee ranskalainen veijari edelleenkin baskeri päässä ja paljas patonki kainalossa kaupasta kotiinsa.

Ketkä omistavatkaan yrityksemme? Noin puolet ulkomaisten yritysten henkilöstöstä Suomessa ja Ruotsissa työskentelee teollisuusyrityksissä. Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa teollisuuden osuus oli selvästi alle 40 prosenttia. Palvelualat olivat näissä maissa tukevammin ulkomaisessa omistuksessa ja etenkin kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta -toimialaryhmä oli suurin ulkomainen työllistäjä. Ulkomaisessa omistuksessa kuljetuksen ja teleliikenteen sekä rakentamisen merkitys jäi selvästi pienemmäksi.

Ostatko kotimaista, tuetko suomalaista? Se lienee niitä ainoita kotimaan hyvinvointiin suoraan vaikuttavia tekijöitä, joita voisimme itse kukin toimeenpanna. Myymmekö tai olemmeko myyneet itsemme ulos omilla ostopäätöksillämme? Halvalla hyvää tulee ….. niinkö se menikään?

Suomemme ei menesty eikä itsenäisty rajoja sulkemalla eikä ulkomaista halveksumalla. Siitä huolimatta – järkeäkin saa käyttää, meillä kuulemma sitä on. Onko yhtenäisyyttä ja itsenäisyyttä?

Kari U. Huuhtanen

Lähteet:

https://www.presidentti.fi/uutinen/presidentinlinnan-itsenaisyyspaivan-vastaanottojen-historiaa-2017/
https://www.stat.fi/tup/yritystietopalvelu/alueelliset-yritysdemografiatiedot
www.wikipedia.org

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: