Patakinnas ja paistinlasta

Lienevät jokaiselle joskus keittiössä tai grillipaikalla käyneelle suhteellisen tuttuja asioita ja nimityksiä, jopa itsestäänselvyyksiä. Kukapa sitä haluaisi kuumaa pannua nostellessaan tai vielä kuumempia paistoksia käännellessään saattaa itseään alttiiksi palovammoille, ei kukaan. Kauppamme ovat nykyisin täynnä kaiken sorttisia apu- ja suojavälineitä lähes mihin hyvänsä ”värkkäilyyn” sopankeitosta seksiin. Tämä on yksi niistä vuosikymmenien suurista muutoksista yhteiskunnassamme, ei ole pulaa mistään. Yltäkylläisyydessä eläessämme olemme kuitenkin epähuomiossa voineet unohtaa muutamia elämän perusasioita. Ensimmäisiä mieleeni tulevia, hyvinkin kliseisiä esimerkkipareja voisivat olla kommunikointi vs. kännykkä, raha vs. pankin seinä tai vaikkapa äitiysloma vs. sukupuolineutraali perhevapaa.

patakinnas

Mahdammeko muistaa, että jokainen asia on aina jonkun tuotos ja sen tuottamiselle on ollut jokin tietty peruste. Kommunikointi voisi olla ihmisten välistä kanssakäymistä, raha voisi olla ihmisen luoma vaihdantaväline ja tuo äitiyslomakin voisi olla edelleen tarpeellinen nimitys, sillä lapsi kaiketi vieläkin tulee äidistä. Isähän on lapsen tekemisen yhteydessä tapojensa mukaisesti ”kuorinut vain kermat päältä”. Kännykkä lienee alun perin tuotettu kommunikoinnin apuvälineeksi ja ihmisten välisiä etäisyyksiä lyhentämään. Pankin tai kaupan tms. seinään on tavallisesti integroitu pankkiautomaatiksi nimitetty tekninen apuväline, jonka tarkoituksena lienee ollut yhteiskunnan toimivuuden tehostaminen yhden vuoron asemesta malliin 24/7 ja henkilöstökuluissa säästäminen. Äitiysloma lienee alun perin saanut alkunsa äidin aseman helpottamiseksi synnytyksen rasituksista. Suomessa teollisuustyöasetus 1917 takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. 1964 voimaan tullut sairausvakuutuslaki turvasi äideille 9 viikon (54 arkipäivää) pituisen äitiysrahakauden. Äidin ei siis enää oletettu täysipäiväisesti olevan ”nyrkin ja hellan välissä”.

Tästä pääsemmekin takaisin keittiöön tai grillille. Oletko koskaan tullut miettineeksi patakintaan ja paistinlastan alkulähteitä? En minäkään, mietiskelin tänään erilaisia blogi aiheita ja lähdin poikkeuksellisesti liikkeelle otsikosta, koska jostain syystä mikään ei ole tänään ärsyttänyt. Minullahan on pään sisältö rakennettu jotakuinkin mallilla verisuoni korvasta toiseen joten matikka ei luista, mutta riimittelyä ja visuaalista näkemystä tulee sieltä verisuonesta aivan itsekseen. Tällä kertaa se ”jostain” pulpahtanut ajatus oli tämän kirjoituksen otsikko. Otsikon ulos tultua mietin, että asiahan pitää selvittää. En pidä keskeneräisyyksistä. Nykyihmisen yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on tiedonhankinnan osaaminen ja jumalattoman tietomäärän sisältä sen oikean tiedon seulonta.

paistinlasta

Ajattelin, että nakuttelen pari sanaa hakukoneeseen ja homma on sillä selvä. Ei muuten ollut. Patakintaasta en saanut täyttä varmuutta, mutta erään väittämän mukaan uunihansikkaat eli patakintaat keksi Earl Mitt, Austinissa Texasissa 1870-luvun alkupuolella. Hän oli Gugelhupf-kakkujen leipuri, joka usein ”muotoili” myös käsiään leipomisen yhteydessä. Koska käsien muotoileminen kuumuudessa ei ole tarpeellista saati sitten mukavaakaan piti asialle tehdä jotain. Jotta hänelle ja monille tuleville sukupolville ei aiheutuisi lisävahinkoja leipomiseen ja ruuanlaittoon liittyvissä tehtävissä, hän suunnitteli ja valmisti villasta ja kenkänahasta alkeelliset uunihansikkaat. Työn tekeminen helpottui kummasti ja jälkipolvillekin jäi jotain hyödyllistä. Jotkut ovat kyseenalaistaneet Earl Mittin patakintaan keksijänä, mutta en anna sen tässä yhteydessä häiritä. Perimätieto ei aina ole niin tarkkaa, en itsekään täysin allekirjoita Jeesuksia tai Jordanin virran halkaisemista – mieluummin Järviset suksina ja Jordan hammasharjana.

Entäpä tuo paistinlasta? Olisiko joku ensin kehitellyt jonkin puukon tai veitsen tapaisen laitteen. Metsästys- ja murhahommien lisäksi on joku käyttäjistä alkanut nälissään kääntelemään lihoja tai lättysiä nuotion räiskeessä….. vai onko sittenkään.

Ajatus ei näemmä ollut kovin pahasti hakusessa, sillä lyhyehkön tiedonhankintani perusteella yksi käännös paistinlastasta on spatula. Sanan “spatula” etymologia juontaa juurensa muinaiskreikkaan ja latinaan. Kielentutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että sanan ”perusjuuri” on peräisin kreikkalaisen sanan spathe muunnelmista. Alkuperäisessä yhteydessä spathe viittasi laajaan terään, kuten miekoista löytyviin. Tämä tuotiin lopulta latinaksi sanana ”spatha”. Sanaa käytettiin viittaamaan tiettyyn pitkän miekan lajikkeeseen. Ennen nykyaikaisen sanan “spatula” syntymistä se kävi läpi lukuisia muutoksia sekä oikeinkirjoituksen että ääntämisen suhteen. Sanan ”spay” alkuperä tarkoitti leikkaamista miekalla. Ja kun pienentävä jälkiliite “-ula” lisättiin ”spay” -sanaan, seurauksena oli sana, joka tarkoittaa ”pieni miekka” – lasta! Tästä voimmekin vetää johtopäätöksen, että lasta on keittiön miekka!

paistinlastat

Palatakseni peruskysymyksen -kuka keksi lastan- äärelle, on pakko myöntää tappionsa. Ei sitä kukaan saa selville, voinemme kuitenkin lohduttautua sillä, että oletettavasti kyseinen apuväline voi olla useamman lähes yhtäaikainen keksintö. Loppujen lopuksi sanalla “lasta” voidaan viitata moniin eri asioihin, mutta kaikki nämä variaatiot voidaan jäljittää ajankohtaan, jolloin miekat olivat yleisiä. Ja vaikka miekan päätarkoitus on saattanut olla ase, niitä käytettiin usein myös työkaluina. Asioiden edetessä miekan elementit kehittyivät sellaisiksi, jotka tunnustaisimme nykyaikaiseksi lastaksi. Joten aina kun käytät lastaasi keittiössä, voit hetken pohtia sen asemaa ensi- tai esikeittiön aseena!

Ensimmäisessä kappaleessa erehdyin väittämään, että tämä on yksi niistä vuosikymmenien suurista muutoksista yhteiskunnassamme, ei ole pulaa mistään. Kyllä ainakin joidenkin yleisien käyttötavaroidemme historiasta olisi joskus kivaa tietää enemmän.

Tällaista tarinointia tällä kertaa. En laitakaan lähdeluetteloa tekstin alle, koska en halua pilata antoisia tiedonhankintahetkiäsi.

Kari U. Huuhtanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: