BROILERIT JA SYÖPÄ

Kirjoittanut Asko U. Huuhtanen

Ruoka ja terveys ovat kestoaiheita nykyisin niin tiedotusvälineissä kuin somessa. Lihan syönnin, etenkin punaisen lihan, vähentämistä suositellaan niin terveys- kuin ympäristösyistä. Suosituksi vaihtoehdoksi on tullut älyttömän halpa broileri. Broilerikilon tuottaminen tarvitsee selvästi vähemmän tuotantopanoksia, esimerkiksi viljaa, kuin sian- tai naudanlihakilon tuottaminen. Lisäksi broileria pidetään vähärasvaisena siis terveellisempänä. Tässä uskossa on tullut elettyä.

14.4.2021 kuuntelin kulttuuriykköstä, jossa haastateltavana oli moneen kertaan palkittu tietokirjailija Risto Isomäki. Hänet tunnetaan henkilönä, joka on perehtynyt laajasti muun muassa ympäristökysymyksiin ja kirjoittanut aihetta sivuten sekä tietokirjoja että fictiota. Ohjelman aiheena oli ravinnontuotanto ja tulevaisuuden näkymät. Keskustelussa tuli joitakin itselle uusia näkökulmia ja yllättäviä uusia tutkimustietoja. Oli pakko alkaa kaivaa verkosta lisää tietoa. En siis väitä tietäväni, mikä on koko totuus, vaan kokoan tähän kirjoitukseen, mitä aihepiiristä löysin ja mitä Isomäki kertoo. Tutkimustyö jatkuu maailmalla koko ajan.

Kana ei ole enää vähärasvainen johtuen siitä, että se kasvaa olosuhteissa, joissa se ei pääse liikkumaan tarpeeksi. Yhdysvalloissa broilerien rasvapitoisuus on 75 prosentin tienoilla, Suomessa noin 40 prosenttia. Tätä rasvaa poistetaan teollisessa valmistuksessa ennenkuin tuote menee kauppaan ja rasva menee entiselle työnantajalleni Nesteelle biopolttoaineen raaka-aineeksi.

Isomäki toteaa, että kana on maailman vaarallisin lintu tuottamaan uusia pandemioita. Vuosien 1918-1920 ns. espanjantauti lähti liikkeelle kanoista, ihmiskuolleita arvioidaan tulleen 50-100 miljoonaa. Tehokasvattamoiden kanat ovat geneettisesti yhtenäisiä ja virusten RNA muuttuu nopeasti, kopioituminen tapahtuu kahdeksassa tunnissa. Tässä kopioitumisessa tapahtuu aina virheitä eli virus muuntuu. On tapahtunut, että vaaraton influenssavirus on kuudessa kuukaudessa muuttunut siten, että kuolleisuus kanoissa oli 100 prosenttia. Thaimaassa vuonna 2004 lähti liikkeelle lintuinfluenssa, joka tappoi siihen sairastuneista ihmisistä 70 prosenttia.

Sitten tutkimustuloksiin, joista voi olettaa syntyvän kiistoja ja erimielisyyttä. Kanojen viruskannoissa on 15-16 ihmisille eri syöpiä aiheuttavia viruksia. Siipikarjatiloilla kasvaneilla on 2-3 kertainen riski sairastua verisyöpiin, leukemiaan, lymfoomaan ja myeloomaan. Tiloilla työskentelevillä on 9 kertainen riski saada haima- ja maksasyöpä sekä eräitä muita. Laaja EPIC-tutkimus Euroopassa, jossa Suomi ei ollut mukana, kertoo, että jos päivässä syö noin 50 grammaa tai enemmän kanaa, haimasyövän riski kasvaa 70 prosenttia. Oletetaan, että kanojen virus voi tarttua suoraan ihmisiin. Jotkut virukset eivät ilmeisesti kuole valmistus- siis kuumennusvaiheessa. Ebola esimerkiksi tarttuu hyvin kypsennetyn lihan kautta. Afrikassa on tapahtunut, että koko kylä on sairastunut ebolakuumeeseen syötyään kypsennettyä lihaa.

Suomessa broilerien keskikulutus henkeäkohden on vuodessa 25 kiloa. Isomäen näkemys on, että broilerien teollinen suurtuotanto pitäisi jakaa pienempiin yksiköihin tai lopettaa kokonaan. Broilerit on jalostettu tuottamaan lihaa, niiden paino nousee niin nopeasti ennen teurastusta, että jalat eivät kestä vaan murtuvat. Kansainvälisesti vertaillen todella suuren mittakaavan broilerituotantoa Suomessa ei paljon ole, mutta MOT:n selvityksen mukaan yli miljoona yksilöä vuodessa kuolee meilläkin itsekseen sairauksiin kasvatuksen aikana. Suomen Broileriyhditys Ry:n mukaan antibiootteja käytetään broilerien kasvatuksessa vähän.

Lupaavaa uutta tekniikkaa on tulossa lihan valmistukseen yleensä. Keinoliha on samanlaista ja samanmakuista kuin ”aitokin”.  Lihaa aletaan tuottaa meijereitä tai panimoita muistuttavissa laitoksissa. Intialainen yhtiö on ilmoittanut, että sen keinobroileri on samanhintainen kuin perinteisesti tuotettu. Singaporessa vastaava tuote on saanut myyntiluvan. Kaikki eivät varmasti halua ryhtyä kasvissyöjiksi, niin ehkä tätä kautta löydetään useimmille sopivia ratkaisuja. Näitten tuotteiden tuottamisen hyötysuhde, kun ne on skaalattu suurtuotantoon, on ilmeisen hyvä ympäristömielessä. Esimerkiksi veden kulutus voidaan optimoida.

Suomessa on lupaava yritys Solar Foods, joka tuottaa ilman hiilidioksidista sähkön avulla mikrobimassaa, jota voidaan hyödyntää proteiinina. Tämäntapaista tekniikkaa ja tutkimusta täytyy nyt tukea. Se voi olla avain ja osaratkaisu päälle kaatuviin maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, veden, viljavan maaperän niukkuuteen, luontokadon ja ilmastonmuutoksen etenemiseen, pandemiauhkista pukumattakaan. Jos oikein muistan nykyisen koronapandemian kustannukseksi on arvioitu 28 tuhatta miljardia euroa. Summa voi vielä moninkertaistua.

Lähteitä: Wikipedia, Kulttuuriykkönen 14.4.2020

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: