Rossiya khochet Ukrainu – pochemu?

Kirjoittanut Kari U. Huuhtanen

Internet on mielenkiintoinen viidakko. Vähän niin kuin Venäjä nykyisin ja Neuvostoliitto joskus aiemmin. Kummassakin kyyti on yksilölle kylmää, ketään ei kunnioiteta, paitsi jos tämä on sinua röyhkeämpi, viekkaampi ja vahvempi. Joskus muinoin kovasti Tarzan -kirjojakin lukeneena muistelen, että viidakossa on viidakon lait. Nämä lait muistuttavat meitä siitä, että kaikki lajit, ainakaan internetinformaatikot tai venäläiset eivät kykene elämään sovussa eikä näiden toimilla ole mitään tekemistä esim. sivistyneen yhteiskuntajärjestyksen tai sivistyneiden ihmisten kanssa. Yhteistä internetin keskustelupalstoilla, kuten somemaailmassa muutoinkin, ja viidakon ”vahvimmilla” on se, että omaa toimintaa ohjaa pääasiallisesti paha vamma yksilön itsetunnossa. Nämä vammat on helposti havaittavissa mm. erilaisilla keskustelu- ja kommentointipalstoilla missä jokaisella osallisella on painava sana sanottavanaan asiasta, josta ei yleensä edes mitään ymmärrä sekä Venäjän jatkuvassa halussa ”käskyttää” kanssaeläjiään, uhitella ympäristölleen sekä hamuta lähistöllä sijaitsevia maa-alueita itselleen.

Hallinnan ja hamuamisen ei Venäjänkään tapauksessa tällä hetkellä voida kuitenkaan todeta perustuvan minkäänlaiseen aitoon tarpeeseen tai olemassa oleviin uhkatekijöihin. Suurimmat uhkatekijät tuntuvat nyt kummittelevan vain presidentti Putinin ja tämän esikunnan korvien välissä. Suuren valtion johdolla vainoharhaisuus tai yletön vallanhalu eivät kuitenkaan ole niitä hyviä tai edes kaivattuja ominaisuuksia. Halusimme tai emme, niin joudumme kuitenkin elämään näiden kahden elämäämme vaikuttavan viidakon vaikutusalueilla, joista se internet on toki Venäjää suurempi, kehittyneempi sekä ihmiskunnalle vaarallisempikin.

Venäjä on noin 17 miljoonan neliökilometrin pinta-alallaan maailman suurin valtio, ja se peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista. Venäjällä on valtaisat luonnonvarat. Maakaasuvarat ovat maailman suurimmat, myös öljy- ja kivihiilivarat kuuluvat maailman suurimpiin ja maasta löytyy myös monia merkittäviä metalleja kuten rautamalmia ja alumiinia. Myös metsävarat ovat maailman suurimmat.

Kuitenkaan ei edesmenneen Neuvostoliiton eikä Venäjänkään aikakaudella maa ole onnistunut juurikaan kehittymään omin avuin, avaruus- ja sotateknologiaa lukuun ottamatta. Se tietysti kehittyy, mihin valtaa pitävien tahtotila ohjaa ja mihin valtakunnassa panostetaan. Sellaista on sosialismi, joku yksin johtaa ja joko oma tai jokin toinen valtio loppunsa kohtaa.

Ukrainan pinta-ala on noin 603 628 km² ja ihmisiä siellä on n. 45 miljoonaa. Mitä Venäjä tekisi Ukrainalla? Maapinta-alaa se tietysti saisi hieman lisää, mutta metsittynyttä ja kehittymättömiä ovat jo Venäjän nykyisetkin omat alueet. Lisämaan tarve ei liene oleellista Venäjällekään. Ei riitä traktorit edes viljelemään kyseistä aluetta, ehkä sotakaluston parkkipaikaksi? Mitä tekisi Venäjä n. 45 miljoonalla vihaisella ihmisellä? Lopullinen määrä tietysti ratkeaisi sen perusteella, kuinka monta tulisi maata vallatessa tapettua. Saisihan tuosta ihmismäärästä toki kyhättyä kohtuullisen kokoisen vastarintaliikkeen häiritsemään Venäjän omia toimintoja. Ei liene tälläkään seikalla suurta lisäarvoa Venäjälle, päinvastoin. Entäpä se Ukrainan rannikkoseutu, tulisiko sieltä lisäarvoa? Ainakin suora yhteys muualle Eurooppaan. Onko Venäjällä kuitenkin taka-ajatuksena uhittelussaan, ei niinkään Ukrainan valloitus vaan oman matkailuelinkeinon kehittäminen. Kohta myytäneen lippuja ”panssarilla Pietariin” reitille. Venäjä hakeekin matkailuelinkeinonsa laajentumista ja kansansa eurooppalaistumista?

Vaikka Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen valtiojohtoista suunnitelmatalousjärjestelmää uudistettiin markkinatalouden suuntaan ja yrityksiä yksityistettiin ei siis sitä kehittymistä, ainakaan näkyvää sellaista, ole juurikaan venäläisten itsensä toimesta saatu aikaan. Lähes kaikki tapahtunut kehitys perustuu ulkomaisten yritysten tulemiseen ja tekemisiin. Monet ulkomaiset yritykset ja sijoittajat suuntasivat Venäjälle saatuaan siihen Neuvostoliiton hajottua mahdollisuuden. Mikäli Ukrainan ”valloittaminen” tai edes jonkin tasoinen sotiminen Ukrainan kanssa toteutuu, nämä yritykset häipyvät Venäjältä. Ne tekevät sen joko omaa arvostustaan nostaakseen tai länsivaltojen asettamien pakotteiden vuoksi. Mitä tekee Venäjä, palaako se aikaan, jolloin Neuvostoliitossa toteutettiin maatalouden kollektivisointi ja Josif Stalinin johdolla valtakunnan nopea teollistaminen, johon tuolloin myös liittyi voimakas kaupungistuminen. Kaupungistumisen vahvistuminen olisi ainakin siinä tapauksessa todennäköistä, mikäli Suomessa rakentamaan oppineet venäläiset tekisivät sodan päätyttyä paluun itärajamme takaiseen sosialistiseen onnelaansa. Tilastojen mukaan ulkomailla syntyneitä venäläisiä Suomessa asuu hieman alle 70000, mikäli lasketaan mukaan myös Suomessa syntyneet, on heitä yhteensä hieman yli 80000 henkilöä. Eivät varmastikaan kaikki ole ns. raksahemmoja, mutta eiköhän tuossa joukossa heitäkin ole riittämiin. Tällä määrällä voisi saada venäläiset paljon osaajia omaa maataan kohentamaan.

Viidakko on edelleen täynnä erilaisia villejä ja väkivaltaisia lajeja, joita johtaa aina se lajitovereista vahvin. Muu joukkio sitten vain jolkottelee tämän vahvimman tahtotilan mukaisesti riippumatta siitä onko tämän touhuissa mitään yhteneväisyyttä ns. älylliseen elämään. Miten on venäläinen? Teitä on yhteensä n. 144 miljoonaa, aiotteko antaa Putinin edelleen olla tuo ”vahvin”. Annatteko hänen esikuntineen tuhota kansaanne, kauniin sekä monimuotoisen maanne ja eristää valtionne sekä kansanne muusta maailmasta? Näinhän tulee tapahtumaan, mikäli annatte nykymuotoisen menon jatkua sitä vain kädet taskussa seuraillen. Ei tilanne missään tapauksessa toistaiseksi ole sen ”tavallisen venäläisen” syytä. Sitten on, mikäli kansa ei johtajiensa tämän tasoisiin tekemisiin millään tavalla tulisi puuttumaan.

Olemme usein Suomessakin saaneet kuulla, ettei ”tavallinen venäjän” kansalainen toivo sotia vaan haluaa elää rauhassa, kuten useimmat muutkin ihmiset. Venäjä – onko se valehtelijoiden valtakunta! Ymmärrämme toki sen, että Neuvostoliiton -30 – -40-luvun nurkilla havitellessa Suomea tehtiin jotain, mitä tehdään Ukrainassa parhaillaan. Tarvittaessa käydään vaikka rajan takana ampumassa omia joukkoja, jotta saadaan mukamas hyvä syy hyökkäykseen. Joudutaan ns. puolustautumaan. Mikäli kansa ei halua sotia, vaan elää rauhassa, niin se tekee asialle jotain. Mikäli kansa ei tekisi mitään, voisi siitä tulla maailman mittakaavassa yksi vihatuimmista kansoista. Parhaillaan se on vasta viidenneksi vihatuin. Edellähän ovat Pohjois-Korea, USA, Kiina ja Israel. Kanssakäyminen myös muiden, kun kiinalaisten kanssa vaikeutuisi, kaupankäynti ei onnistuisi ja myös Venäjän passia voitaisiin arvioida eri rajoilla nykyisestä poiketen. Toki venäläiset vallanpitäjät parhaillaan kovin vähättelevät länsimaiden pakoteuhkailuja, mutta miten niiden realisoituessa?

Toivottavasti pitkittyneet sotaharjoitukset jäävät kuitenkin vain uhitteluksi. Mikäli eivät, niin lähetetään kaikki venäläiset eri puolilta maapalloa kotikonnuilleen, opettamaan tapoja pomoilleen. Onkohan se päivä jo huomenna?

Lähteet: thetoptens.com, Wikipedia

2 thoughts on “Rossiya khochet Ukrainu – pochemu?

Add yours

    1. Kiitos kommentistasi. Bidenin joukkoja ei kuitenkaan näy paikalla, Venäjän näkyy. Ukrainan omat ”Natohimot” voidaan toki tulkita Bideninkin valloitushaluksi, mutta kyseessä lienee kuitenkin Ukrainan oma tahtotila sekä meitä parempi tieto Venäjän käyttäytymismalleista – historiassakin toteutuneista.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: