Kirjoittanut Kari U. Huuhtanen
Suomalaisten perussynti on ”paapominen” ja erilaisten sivuseikkojen pyörittely päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Koulutettu ja kouliintunut väestömme ei valitettavasti osaa mennä ns. asian ytimeen eikä tehdä selkeitä ja/tai nopeita päätöksiä. Kuluvanakin viikonloppuna olemme törmänneet monenlaiseen julkiseen ”paapomiseen” ja asioilla toistuvaan ”pallottelemiseen”, koska jostain syystä emme enää osaa poistaa ongelmia. Ongelmien ilmetessä pyrimme jatkuvasti vain ”lääkitsemään” ja vähentämään erilaisten ongelmien suoria sekä välillisiä vaikutuksia yhteiskuntaamme. Monet näistä mainitsemistani ongelmista olisi hoidettavissa suhteellisen suoraviivaisesti ja heti pois päiväjärjestyksestä sen sijaan, että tuhlaamme jatkuvalla syötöllä jumalattomasti aikaa, rahaa ja erilaisia muita resursseja moninaisten ongelmiemme parissa.
Sähköpotkulaudat tuntuvat olevan yksi näistä ongelmien aiheuttajista. Niiden parissa on visioitu erilaisia ratkaisumalleja milloin liikennöinnin ja milloin potkulautojen heitteillejätön yhteydessä. On esitetty ja toteutettu sähköpotkulautojen käytön rajoituksia ajallisesti. On mietitty sanktioita palvelujen tarjoajille. On madallettu potkulautojen kulkemisen nopeutta. On mietitty heitteillejättöön ja väärään pysäköintiin liittyviä lisämaksuja ym. Kaikesta huolimatta näillä potkulaudoilla vilistää edelleen pitkin maita ja mantuja, mitä erinäköisimmällä osaamis- ja asennetasolla varustettuja erinäköisiä ja kokoisia käyttäjiä sekä kulkijoita. Sähköpotkulautoja makoilee käyttäjien jäljiltä edelleen jalkakäytävillä ym. paikoissa vaarantaen muiden kulkijoiden turvallisuutta. Jotkut soveltavat niillä ajaessaan liikennesääntöjä vain itselleen sopivimmalla tavalla. Ongelmat eivät tunnu millään poistuvan, niihin on kuulemma vaikea vaikuttaa. Aivan, päästiin asian ytimeen, ei se penteleen potkulauta ole mikään ongelma. Ongelma on se sähköpotkulaudan käyttäjä, olkoonkin että häntä kutsutaan myös potkulautafirman asiakkaaksi. Kaikki nämä aiemmin mainitut toimet ovat olleet sitä otsikon mukaista lääkepurkille menemistä, ongelman alkulähteelle ei edes ole kunnolla vielä päästy.
Käyttäjän kukkaro tyhjäksi ensimmäisestä rikkeestä ja seuraavasta totaalinen käyttökielto vai. Olisiko siinä riittävästi sähköpotkulaudan vuokraajaa ohjaava ratkaisu? Ei ehkä olisi, no laitetaan se totaalinen käyttökielto jo ensimmäisestä rikkeestä roiman sakon kera, rike ei olisi sovitettavissa. Ajelkoot hyypiö jatkossa taksilla tai julkisilla, niin selviäisi hänellekin mitä tarkoittaa ns. näennäissäästö ja liikennesääntö. Ajatus on mielestäni varsin käyttökelpoinen. Mikäli tällä ei saataisi käyttäjäkuntaa kuriin, niin sitten potkulaudat nippuun ja paluu aikaan ennen sähköpotkulautoja. Voisimme tällä tempulla jopa parantaa kansanterveyttäkin, säästöä sekin.
Luvattomasti maahamme majoittuneet pakolaiset ja muut lainkiertäjät tuntuvat myös olevan ongelmanamme vuodesta toiseen. Vankilamme toimivat ulkolaisten rikollisten hostelleina ja suomalainen maksaa tämän kaiken veroeuroillaan. Sen minkä poliisi pyrki aiemmin hoitamaan menemällä ongelman alkulähteelle, palauttamalla luvattomia maassa olijoita, torppasi hallituksemme ja kirkkomme suhteellisen välittömästi. Kirkko järjesti konnille piilopaikat ja nykyinen hallituksemme haluaa vieläkin hyväksyttää rikollisen toiminnan humanitaarisuuteen toistuvasti vedoten. Jos et saanut oleskelulupaa niin hanki opiskelupaikka, jonka jälkeen oleskelulupa lankeaa kuin ”Manulle illallinen”. Ei sekään mitään, jos olet joitain kansalaisiamme ryöstänyt ja raiskannut matkasi aikana. Jos tuomari haluaisikin sinut tuomita, niin kyllä lautamiehet tulkitsevat sinut vapaaksi. Mikäli eivät lautamiehet, niin viimeistään hovioikeus sen tekee. Hovioikeus säästää aikaansa parhaillaan juuri sinua varten epäämällä toistuvasti suomalaisten jatkokäsittelyluvat, varsinkin ns. pienemmän mittakaavan jutuissa oikeuden toteutumista sen kummemmin murehtimatta. Tämä ”liukuhihna” on tarkoitettu vain suomalaisille oikeuden hakijoille.
Mikäli haluaisimme ja hallituksemme sallisi, voisimme palauttaa kaikki nämä rikolliset lähtömaahansa, antamalla poliisille lupa toimia ja rahaa palkata palautusprosessiin riittävän riskejä ja kielitaitoisia toimijoita. Pääsimme siis asian ytimeen! Tämä ei ns. ”hepoheinä” poliitikoilta tule koskaan onnistumaan. Rikolliset ja muut luvattomasti Suomessa notkujat kiikutetaan rajan yli. Jos lähtömaa ei ottaisi heitä vastaan heidät voisi toimittaa valtioon, josta he Suomeen tulivat. Tämä olisi kansainvälisten sääntöjenkin mukaista emmekä rikkoisi edes ihmisoikeuksiakaan. Mikäli asian suhteen kuitenkin vielä ilmenisi muita käytännön ongelmia, niin ainakin Vaalimaalle ja Niiralaan voitaisiin perustaa rajavartio- ja tullilaitoksemme valvomia kansainvälisiä rekrytointitoimistoja. Näistä toimistoista voisivat vaikkapa venäläiset käydä valitsemassa, sinne siirtämistämme rikollisista, parhaat ammattilaiset erikoisoperaatioihinsa. Joukoista löytyisi varmasti osaavia miinanpolkijoita, rosvoja, pahoinpitelijöitä ja raiskaajia puna-armeijan käyttöön. Myös tulevat eduskuntavaalit ja suomalaisten joukkoeroaminen kirkosta saattaisi edesauttaa kyseistä ongelmanratkaisua.
Järjestöihmisistä on myös muodostunut perisuomalainen ongelma. Mopopoikain asiat ovatkin jo hoidossa, mutta tuo tyhmempi ja itsepäisempi, varsin itsekäs kansanosa vaikeuttaa nykyisin huomattavasti sekä liikenne- että lentoliikenneturvallisuutemme kehittymistä. Aktiivisin näistä ryhmistä on Elokapina -niminen turhakeilmiö, jonka jäsenistö samanhenkisineen istuskelee toistuvasti väärässä paikassa väärään aikaan sekä itsensä että ajamansa asian näkökulmasta. Kyseinen rikollisryhmä on tänäänkin 7.5.2022 vaikeuttanut lentoliikennettämme, häiriköiden turvatarkastusta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Jo lentojen viivästyminenkin voisi aiheuttaa maailmanlaajuisia turvallisuushaasteita. Vähintään lentoaseman turvallisuus on kuitenkin vaarannettu. Jostain ihmeen syystä poliisiviranomaisemme jatkuvasti suostuu neuvonpitoon tämän lauman kanssa, lienee tämäkin neuvottelukäsky tullut suoraan liikkeen rikollista toimintamallia edesauttavasta ja kannattavasta sisäministeriöstä. Poliisillamme kansan, ei Elokapinaliikkeen palvelijana olisi varmasti tärkeämpiäkin kohteita vähäisten määrärahojensa käyttämiseen. Poliisin tulisi henkilötasolla, työturvallisuusmääräyksiin vedoten, ehdottomasti kieltäytyä näiden virattomien velttojalkojen kanniskelusta pitkin katuja ja käytäviä. Velton läskin kantaminen riskeeraa poliisimiehen selän sekä muun työkunnon ja kannettavien henkilöiden taskut ovat todennäköisesti täynnä erilaisia lääkeaineita ja huumeruiskuja, joille perheellisen tai perheettömänkään poliisimiehen ei ole hyvä altistua.
Kyseinen järjestöongelma ratkeaisi noudattamalla tasa-arvolainsäädäntöämme ja rikoslakiamme. Rikoksen uusijat ja lentoliikennehäiriköt syvälle pimeään putkaan pisimmän mahdollisimman tuomion kera. Kuristushuonekin olisi nopea ja pysyvä ratkaisu. Inhimillisempää ratkaisua haettaessa voitaisiin tietysti yhdistää mopopoikain myynti- ja Elokapinahäiriköiden ostotoiminta. Pojat möisivät pillerit ja hepoheinät Elokapinalaisille. Näin mopopoikain kassa vahvistuisi ja pyörät pysyisivät liikennöintikunnossa. Elokapinalaisten osalta ei ole varmuutta siitä, mikä on toimintamalli pään ollessa entistä sekaisempi. Jatkuisiko liike puistikoissa toikkaroiden vai palaisivatko kuluttamaan ahteriaan Mannerheimintielle. Mikäli palaisivat, niin sitten sinne kuristushuoneeseen rangaistavaksi.
Vapaamielinen lehdistömme olkoon tämän tarinan viimeinen ongelma esimerkki. Tämä ei koske suinkaan koko lehdistöä, vaan muutamaa yksittäistä toimittajaa. Eräs toimittaja totesi juuri tänään artikkelissaan Juha Tapion pukeutuneen rotsitakkiin. Tämä ongelma on helposti ratkaistavissa. Juha Tapio voi vaihtaa takkinsa tai tuomme kyseisen takin myyntiin tuolla uudella nimikkeellä. Toki joku voi myös käydä valistamassa toimittajaa siitä, että useat ihmiset kutsuvat takkia rotsiksi. Kyse lienee pääkaupunkiseutumme slangisanastosta, jossa rotsi tarkoittaa takkia. Toisaalla muutama toimittaja sivistystään tyhmälle kansalle korostaessaan keskittyy jatkuvasti ylenmääräisesti erilaisiin sivistyssanoihin, kuten narratiiveihin – kertomuksiin. On niitä muitakin sivistyssanoja, mutta en muista mitä. Muutama muu toimittaja keskittyy jatkuviin kirjoitusvirheisiin ja viimeisin hupaisin ja ehken humanistisinkin toimittajatapaus ihmettelee, miksi Suomessa on niin paljon valkoihoisia ihmisiä yritysten johtopaikoilla.
Siinäpä sitä on ihmettelemistä kerrakseen, mistä löytäisimme kantasuomalaisen intiaanin, neekerin, mongolin tai inuiitin yritysjohtajaksi? Suomessa ihminen aika usein kuitenkin sattuu syntymään valkoihoiseksi, olisiko pohjoisella ilmastollamme asian kanssa jotain tekemistä, ken tietäisi? Pitäisi palata aika paljon ajassa taaksepäin, mikäli haluaisimme, ilman erillisiä etnisiä johtajakiintiöitä, saada luonnostaan ns. ei valkoihoisia johtajia yrityksiimme. Pohjolahan näyttää tutkimustulosten valossa sijainneen kauan sitten Tyynenmeren alueella ja olleen ajoittain trooppinen maanosa suunnilleen nykyisten Havaijisaarten kohdalla. Vanha kallio on kiertänyt maailmaa 3,7 miljardia vuotta kestäneen olemassaolonsa aikana. Pohjola on käynyt melkein kaikkialla maapallolla – pohjoisnavalta etelänavalle ja Havaijilta Punaiselle merelle. Koska matka jatkuu, voi kyseisen humanistitoimittajan ihmeellinen haave jonain päivänä toteutua luonnollistakin reittiä, ihmiskunnan asiaan sen enempää puuttumatta.
Vapaamielisen lehdistön rajattuun toimittajaongelmaan en näin ollen esitäkään mitään ratkaisua. He ovat kukin työnantajiensa ongelmia. Toisaalta, voihan kyseessä olla rekrytointiongelmakin. Mikäli on, niin päästiin asian ytimeen.
Lähteet: is.fi, iltalehti.fi, tieku.fi
Huuhtanen 