VAIHTOEHTOISET FAKTAT – ÅSA WIKFORSS

Kirjoittanut Asko U. Huuhtanen

On hätkähdyttävää, kun löytyy ensinäkemältä täysijärkisiltä vaikuttavia ihmisiä, jotka uskovat, että maapallo on litteä. Tiedevastaisuus leviää, tieteellistä tutkimustyötä tekevät saavat vihapostia, monet tutkijat ovat alkaneet karttaa julkisuutta. Maailman johtajissa on monia, joiden toimeksiannosta levitetään väärää tietoa, pyritään luomaan epäluottamusta ja hajaannusta. Valheita on alettu kutsua vaihtoehtoisiksi faktoiksi. Tämä on järjetöntä, totuus on totuus ja valhe on valhe eikä ”vaihtoehtoinen totuus”. Tieteessä on tietenkin asioita, joita testataan ja koetellaan, jotta ajan myötä selviää, mikä tieto kestää kriittisen tarkastelun. Silloin on kyse teorioista, ei totuudesta tai valheista.

Tämä tosiasioiden ja väärän tiedon sotkeminen sai Tukholman yliopiston teoreettisen filosofian professori Åsa Wikströmin suuttuman ja kirjoittamaan otsikon nimeämän kirjan. Kirjan tarkoitus on yrittää ymmärtää tietoon kohdistuvaa vihaa ja tarjota välineitä sen vastustamiseen. Selitystä etsitään siihen, miksi me ihmiset olemme niin alttiita valheille ja mitkä psykologiset mekanismit saavat meidät joskus kieltämään saatavilla olevan tiedon. Oikealla tiedolla on suuri merkitys meidän elämäämme. Rokotevastaisuus on esimerkiksi saanut tuhkarokon leviämään uudelleen Eurooppaan: vuonna 2018 turhia tartuntoja oli 60000 ja turhia kuolemia 72. Kirjan kirjoittamisen jälkeen korona-aika on tuonut rokotevastaisuuden irvokkaasti esiin.

Kirja on ilmeisesti osin kirjoitettu presidentti Trumpin ollessa virassa. Yhdysvaltojen demokratian tulevaisuus on tosiasioiden kiistämisen takia todellisessa vaarassa – eikä yksin Trumpin takia. Väestörakenteen muutos suosii ajan kuluessa demokraatteja ja tämän takia republikaanipuolue on hylännyt kaikki vanhat periaatteensa ja alkanut toimia ”tarkoitus pyhittää keinot” menetttelytavoilla. Nobelilla palkittu yhdysvaltalainen taloustieteilijä Paul Krugman totesi äskettäin HS 28.6.2022: ”Jos republikaani voittaa vuonna 2024 presidentinvaalit, on mahdollisuus, että Yhdysvallat valuu Unkarin vastineeksi. Silloin olemme demokratia paperilla, mutta käytännössä yksipuoluevaltio. On jotain 35-40 prosentin mahdollisuus, että Yhdysvaltojen demokratialla on vain kolme vuotta elinaikaa.”

Kun asetetaan tieteen tuloksia epäilyksenalaiseksi, näyttöä voidaan heikentää kylvämällä epäilyksiä.  Trump käytti tätä väittäessään, että vakiintuneet tiedotusvälineet ovat valemedioita (fake media). Tupakkateollisuus käytti samaa strategiaa väittäessään, ettei tupakan syöpävaarallisuudesta ole varmaa näyttöä. (Jälkikäteen on selvinnyt asiakirjoista, että syöpävaarallisuus tiedettiin jo 50-luvulta lähtien myös tupakkateollisuudessa). Ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat käyttäneet samaa epäilyksen strategiaa menestyksekkäästi.

Ruotsin koululaitoksen tilasta on maassa keskusteltu paljon. Keväällä 2015 helsingborilaisessa aikuisoppilaitoksessa tapahtui seuraavaa. Laitoksen sijaisopettaja oli puhunut juutalaisten joukkotuhosta. Kun yksi oppilas kyseenalaisti holokaustin, opettaja sanoi, että asiasta ei voi keskustella oppitunnilla ja pyysi oppilasta poistumaan. Oppilas tunsi oikeuksiaan loukatun ja oppitunnin jälkeen opettaja kutsuttiin koulukoordinaattorin luo, joka kyseenalaisti opettajan toiminnan. Opettaja aavisti tilanteen ja nauhoitti keskustelun. Koulukoordinaattori sanoi muun muassa, että ”se, mitä pidämme historiana, on sitä historiaa, josta olemme itse lukeneet”. Ja kun opettajalla on oppilaita, jotka ovat lukeneet toisenlaisia historiankirjoja, ei ole mitään järkeä keskustella ”faktat faktoja vastaan”. Jos tämän voi ymmärtää niin, että koulussa mistä tahansa ilmiselvästi vääristä tosiasioista ei saa edes keskustella, ei ihmetytä Ruotsin koululaitoksen surkeat tulokset. Haastatteluissa monet opettajat kertoivat, että evoluutioteoria esitetään oppilaille yhtenä vaihtoehtona luomiskertomusten ohella!

Jonas Linderothin mukaan kasvatusajattelua kannustavat osittain ideologiset uskomukset. On arvosteltu perinteistä tiedon siirtämisen pedagogiikkaa, jota on pidetty moraalisesti moitittavana:  ”Työtavat, jotka lähtevät siitä, että opettaja kertoo asioiden laidan, opastaa, luennoi ja käyttää tietotestejä, on yhdistetty henkiseen pahoinpitelyyn, lapsen oikeuksien loukkaamiseen ja ruumiilliseen kuritukseen.” En tiedä viime vuosien tilannetta Ruotsin tai Suomen koulukeskustelussa, mutta toivottavasti ei meillä sorruta edellä kuvattuun – minun mielestäni – diipa-daapaan. Ihmetyttää joskus, mihin perustuu Ruotsin yhteiskunnan menestys kansainvälisessä liike-elämässä. No, yksi selitys on tietenkin, että pääomia ja varallisuutta on kertynyt parinsadan vuoden rauhan aikana eri mittaan kuin meillä.

Mitä tarkoitetaan puhuttaessa objektiivisista totuuksista tai faktoista? Se, että joku asia on totta, tarkoittaa, että sen totuus ei ole kiinni omista uskomuksistamme. Yksikään filosofi ei väittäisi, että kaikesta on olemassa objektiivinen totuus. Toisaalta on selviä tosiasioita vaikka tietyn päivän sää tai jonkin tapahtuman ihmismäärä, esimerkiksi Trumpin älyttömät väitteet koskien virkaanastumispäivää 20. tammikuuta 2017 Washingtonissa. Joidenkin väittämien totuus on kiinni siitä, mitä ajattelemme asiasta. Tämä pätee etenkin moraalissa ja estetiikassa. Taide, arkkitehtuuri ja moraaliset käsitykset muun muassa riippuvat omasta ajattelusta.

Akateemisessa maailmassa ovat yleistyneen postmodernit teoriat, joissa kyseenalaistetaan ajatusta objektiivisesta todellisuudesta. Tästä voi seurata, että on yhä vaikeampaa käyttää propagandaa ja disinformaatiota vastaan selväjärkistä sanontaa: ”Tämä on valhetta!” Brittifilosofi Timothy Williamson on todennut, että posmoderneihin ajatuksiin turvautuvat usein ne, jotka vierastavat suvaitsevuutta. Yhdysvaltalaisen äärioikeiston edustaja Mike Cernovich tarjoaa blogissaan vaihtoehtoista maailmankuvaa, jonka mukaan feministit sortavat miehiä, maahanmuuttajat tuhoavat Yhdysvallat ja kaikki muslimit ovat terroristeja.

Yhdysvalloissa tehtyjen kyselyjen mukaan lähes puolet aikuisista uskoo, että kummituksia on olemassa. 26 prosenttia uskoo, että on noitia ja 11 prosenttia yhdysvaltalaisista ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että maailmaa hallitsevat ihmishahmon ottaneet liskot. Alle puolet hyväksyy evoluutioteorian. Yksi neljästä uskoo, että aurinko kiertää maata eikä päinvastoin. Euroopassa 70 prosenttia uskoo evoluutioteoriaan. Ruotsalaisista 16 prosenttia uskoo kummituksiin ja 6 prosenttia siihen, että 20. heinäkuuta 1969 Apollo 11:sta  laskeutuminen kuuhun filmattiin elokuvastudiossa. Suomesta löysin nopealla haulla, että noin kolmasosa Suomen kansasta ei usko evoluutioteoriaan. Luultavasti olemme kansana  suunnilleen samanlaisia ruotsalaisten kanssa näkemyksissä, vaikkapa tieteellisissä kysymyksissä. Kuten muistetaan 1600-luvulla täällä pohjolassakin poltettiin ihmisiä noitina eli uskomuksilla on todellista merkitystä.

Ylivoimainen enemmistö saa uskomuksensa muilta ihmisiltä. Jos on onnea, tieto on luotettavaa. Huonolla onnella tiedot tulevat tietämättömiltä ystäviltä, propagandatehtaista tai populistisilta poliitikoilta. Psykologiset kokeet osoittavat, että meillä on usein voimakas tunne ymmärtämisestä silloinkin, kun kyse on asioista, joita ymmärrämme huonosti. Vahva ymmärtämisen tunne on yhteydessä voimakkaaseen uskomukseen. Tässä kehässä olemme siis vakuuttuneita asioista, joista tiedämme vain vähän. Tietämättömyys vaikuttaa kykyyn ajatella kriittisesti. Mitä vähemmän tietää, mitä enemmän ihmisellä on virheellisiä käsityksiä, sitä vaikeampaa on korjata vääriä tietoja. Kun ajattelu vinoutuu, emme usko siihen, mihin on hyviä perusteita uskoa.

Nyt informaatiota saa helpolla mistä asiasta tahansa. Ehkä tämä on johtanut siihen, ettei enää luoteta auktoriteetteihin. Lääkärien, juristien, valtiotieteilijöiden ja tutkijoiden asiantuntemus kyseenalaistetaan jatkuvasti. Psykologit David Dunning ja Justin Kruger ovat osoittaneet, kansanomaisesti sanoen, mitä vähemmän tietää, sitä enemmän luulee tietävänsä. Ihmisellä on taipumus yksinkertaisesti yliarvioida kykyjään asioissa, joista ei kovin paljon tiedä.  Åsa Wikström arvioi, että on vahingollisempaa saada väärää tietoa, kuin olla ilman tietoa.

Illmastotieteilijä ovat vähintään 97 prosenttisesti yksimielisiä ilmaston lämpenemisestä ja fossiilisten polttoaineiden osuudesta siihen. Hiili- ja öljyteollisuus on satsannut tämän tiedon horjuttamiseen, saadakseen ihmiset uskomaan, ettei tällaista yksimielisyyttä ole. The Oregon Global Warming Petition Project aloitti 2007 kampanjan, jossa levitettiin tietoa, että yli 31000 tutkijaa on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa sanotaan, ettei ole mitään todisteita siitä, että ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt johtavat katastrofaaliseen lämpenemiseen. Vetoomus oli hämäys. Esimerkiksi alle yksi prosentti allekirjoittajista oli ilmastotutkijoita. Monien ammattia ei edes kerrottu, osa oli aivan muilta aloilta. Disinformaatio on kuitenkin tehokasta. Vain kaksi kolmasosaa yhdysvaltalaisista tietää, että yksimielisyys ilmastonmuutoksen syistä on yli 90 prosenttinen. Tiedotusvälineissä vaikuttaa myös niin sanottu tasapuolisuusharha. Studiossa pannaan vastakkain ilmastoskeptikko ja ilmastotutkija. Asiaa syvemmin tuntemattomalle tilanne vaikuttaa siltä, että yksimielisyyttä ei ole.

Lähdekritiikki on äärimmäisen tärkeää. Muutama digitaalisten lähteiden nyrkkisääntö.

– Ensiksi on tarkastettava, minkä tyyppinen väite on kyseessä. Onko se vakavasti otettava väite vai satiiria tai jonkinlainen vitsi.

– Toiseksi on tarkistettava, miten vakiintunut lähde on. Onko kyseessä juuri aloittanut verkkosivusto vai hyvin tunnettu lähde, jonka aikaisemman luotettavuuden voi tarkistaa. Onko sivulla vastaava päätoimittaja? Onko tekstillä tekijänoikeus? Onko sisältö sponsoroitu vai onko se todellinen uutisartikkeli?

– On esitettävä kysymys tarkoituksesta. Onko syytä uskoa, että lähteellä on tärkeää levittää juuri tätä viestiä nyt? ( esim. Pietarin trollitehtaan valheet hyökkäyksestä Ukrainaan.)

– Täytyy vielä tarkistaa lähteen aitous, ettei olla jollain valesivustolla.

– Keskeistä on tarkistaa tieto useista toisista riippumattomista lähteistä

On parempi nähdä vaivaa ja perehtyä hyvin asioihin ja niiden taustoihin kuin muuttua jonkin tahon hyödylliseksi idiootiksi.

Lähde: Vaihtoehtoiset Faktat; Åsa Wikforss; Kustannusosakeyhtiö Aula @ Co 2020

One thought on “VAIHTOEHTOISET FAKTAT – ÅSA WIKFORSS

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: