Kirjoittanut Asko U. Huuhtanen
Muistomerkkejä ja patsaita historin merkkihenkilöistä riittää lähes kaikissa maissa. Joitain on poistettu kovan keskustelun jälkeen. Kun Virossa siirrettiin vuonna 2007 Neuvostoliiton puna-armeijan kunniaksi tehtyä Pronssisoturi patsasta, asian tiimoilta syntyi valtava ja monivaiheinen konflikti. Venäjä otti asiasta kaiken irti vironvenäläisten avulla ja provosoi monenlaisia mellakoita ja kauppaboikotteja. Kuten yleensä, propagandahässäköissä toimitaan kovasti asioita valikoiden, niin tässäkin tapauksessa. Venäläisistä lähteistä tuskin löytyy mainintaa esimerkiksi niistä, noin kahdesta miljoonasta puna-armeijan sotilaiden raiskaamasta saksalaisnaisesta toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Ukrainasta on viime aikoina opittu, että menettely kuuluu puna-armeijan normaaliin toimintatapaan kidutuksen ja ryöstelyn ohella aikakaudesta ja vuosisadasta riippumatta.
Vahvoja, armottomia johtajia on taas noussut valtaan eri puolilla maailmaa ja heitä ihaillaan. He ottavat oppia ja toimintamalleja toisiltaan. Lokakuun 2022 vaaleissa nähdään toistuuko Brasiliassa trumppilainen näytelmä nyt, kun Bolsonaro yrittää roikkua vallassa. Tuotteelias tietokirjailija ja Le Monde lehden päätoimittaja Ari Turunen on tutkinut historiaa siltä kannalta, miten muistomerkeissä ja patsaina kekkuloivat historian suurmiehet todellisuudessa aikoinaan toimivat. Pääsääntöisesti, mitä enemmän joku on valloittanut, tappanut ja alistanut, sitä arvostetumpi kyseinen ”suurmies” on historian aikakirjoissa.
Myös monien hengellisten johtajajien ja uskonpuhdistajien toimintaan liittyy asioita, joita ei juuri esiin nosteta. Luther julkaisi vuonna 1543 vihapuhetta täynnä olevan kirjan ”Juutalaisista ja heidän valheistaan”. Hän kutsui juutalaisia naisia huoriksi ja hänen mielestään juutalaisten rukoushuoneet, koulut, kodit ja pyhät tekstit olisi pitänyt polttaa. Omasta rippikoulustani on jo yli puoli vuosisataa, mutta en muista Lutherin tästä puolesta mitään kerrotun.
Jotkut uskovat vahvasti jälleensyntymään eli siihen, että aiemmin jokainen on elänyt ties miten monta kierrosta ja sitten on taas synnytty uudestaan uudessa ihmishahmossa. Monet tähän uskovat miehet ovat kyselyiden mukaan vakuuttuneita, että he ovat olleet Tsingis-kaani aikaisemmassa elämässään. Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa on 40 metriä korkea Tsingis-Kaanin patsas. 1200-luvulla Tsingis-Kaani mongolijoukkoineen hyökkäsi Kovaresmian muslimivaltakuntaan, joka sijaitsi nykyisen Afganistanin alueella. Hän tappoi joka neljännen asukkaan, 1,25 miljoonaa ihmistä. On hyvä muistaa, että tappaminen oli tuon ajan tekniikalla enemmän käsityötä kuin nykyisin. Myös raiskaaminen kuului rutiineihin. Mongolit ovat tietenkin ylpeitä historiallisesta sankaristaan.
Mongoleilla on vahva vaikutus Venäjän historiassa. He valloittivat jo 1200-luvulta alkaen isoja alueita Venäjästä ja hallitsivat, verottivat ja loivat oman raa’an hallintomallinsa, jonka vaikutus on jatkunut yli vuosisatojen. Iivana Julma todella ansaitsi lisänimensä. Hänen määräyksestään Punaisella torilla oli suuri pata, jossa keitettiin elävältä kaikki ne, joita hän piti vihollisinaan.
Lenin tapatti toimenpiteillään miljoonia ihmisiä nälkään. Stalinista varmaan jokaisella on jonkinlaista tietoa miljoonien ihmisten tuhoamisesta.
Uzbekistanilaiset avioparit kuvauttavat itsensä maan perustajan Timur Lenkin (1336-1404) patsaalla. Uzbekistalaiset juhlivat häntä edelleen suurena sankarina. Hän komensi sotilaansa Isfahanissa ratsastamaan alle seitsemän vuotisten lasten päälle. Kun sotilaat eivät ensin suostuneet, hän näytti itse mallia. Lapsia oli 7000. Pääkalloista Timur Lenk rakennutti torneja. Hänen armeijansa arvioidaan tappaneen 35 vuoden aikana 17 miljoonaa ihmistä. Viisi prosenttia tuon ajan maapallon asukkaista. Hänen patsaansa jalustassa lukee: ” Oikeudenmukaisuus on voimaa, voima on oikeudenmukaista”. Maineen luominen onnistui siten, että hänellä oli aina mukanaan hovirunoilija, joka teki valloituksista ja tappo-orgioista ylistyslauluja.
Aleksanteri Suuren (356-323 eaa.) nimi on varmaan useimmille jäänyt mieleen koulun historiaopetuksesta. Hän valtasi Tyroksen kaupungin ja ristiinnaulitsi 2000 ihmistä. Piirityksessä oli kuollut 6000 ihmistä, mutta Aleksanterin edettyä kaupunkiin loput miehistä tapettiin. 30000 naista ja lasta myytiin orjiksi.
Portugalilainen Vasco da Gama (1460-1524) muistetaan jalustalle nostettuna meritien Intiaan löytäjänä, mutta todellisuudessa reitin hänelle opastivat itäafrikkalaiset oppineet. Lokakuussa 1502 Vasco de Gama ryösti arabipyhiinvaeltajien laivan, sulki 200-400 matkustajaa alukseen ja sytytti sen tuleen. Naiset pitelivät vauvojaan liekkimeressä armoa anoen. Vasco de Gama katseli säälimättä, kunnes viimeinenkin hukkui. Myöhemmin hän hirtti 38 muslimia ja määräsi leikkaamaan ruumiista päät, jalat ja kädet.
Tuhoisat ristiretket kestivät noin 200 vuotta ja ne alkoivat paavi Urbanus II:n (1035-1099) raivokkaasta propagandapuheesta. Puheen ansiosta sadattuhannet eurooppalaiset lähtivät ristiretkille ”pyhään maahan”. Tappamista harjoitettiin hyvällä omallatunnolla Jumalan kunniaksi ja ristiretkiä tehtiin kaikkiaan yhdeksän. 15. heinäkuuta 1099 ristiritarit valloittivat Jerusalemin. Seuraavina päivinä he tappoivat suuren osan kaupungin muslimeista ja juutalaisista. Jerusalemin patriarkaksi eli kirkon päämieheksi nimitettin Arnulf Choqueslainen, joka ryhtyi ankarasti vainoamaan vääräuskoisten lisäksi myös muiden kristillisten kirkkokuntien edustajia. Paavi Urbanus II:n patsas on 33 metriä korkea ja sijaitsee Chatillon-sur-Marnessa Ranskassa.
Ruotsin valtion osana myös suomalaiset hakkapeliitat pääsivät tuhoamaan Saksan alueita (Blogi 26.8.2018 ”Sankarimyytit ja verinen todellisuus”) 30-vuotisen sodan aikana (1618-1648). Jotenkin mielikuva hakkapelitoista on edelleen uljas ja sankarillinen varmaan useimpien mielessä. Tuskinpa nimeä muuten olisi otettu käyttöön Nokian talvirenkaissa.
Belgian kuningas Leopold II onnistui saamaan yksityiseen hallintaansa ja omistukseensa niin sanotun Kongon vapaavaltion (1885). Vapaavaltio nimi ei voisi olla enempää harhaanjohtava. Alue oli 76 kertaa Belgian kokoinen. Orjuutettu alue pantiin tuottamaan kumia ja norsunluuta. Nykyään tuota 40 vuoden jaksoa pidetään yhtenä pahimmista ihmisoikeusrikoksista ja kansanmurhista. Aluetta hallittiin orjuudella, silpomalla, murhilla ja raiskauksilla. Mustia ammuttiin myös huvin vuoksi. 40 vuoden aikana väkiluku alueella laski noin 20 miljoonasta noin kymmeneen miljoonaan. Leopold II:n yksityisen hallintoyhtiön toimintaa selitettiin tieteen ja ihmisystävällisyyden toiminnaksi. Belgialaisilla on ristiriitaisia näkemyksiä kuninkaastaan ja patsaista kiistellään.
Kongo-joen laivoissa työskenteli tuolloin yllättän paljon myös suomalaisia. 1900-luvun alussa konemestarina oli hämeenkyröläinen Akseli Leppänen. Hänen päiväkirjansa kertoo tuon ajan raa’asta menosta. Hän vertasi näkemäänsä eläinrääkkäykseen.
Edellä kuvatut henkilöt ovat vain pieni osa historian raakalaishallitsijoiden virrassa. Kiinan Mao Zedong aiheutti kulttuurivallankumoukseksi ja suureksi harppaukseksi naamioiduilla valtataisteluillaan kymmenien miljoonien kuoleman. Tänään saamme lukea Erdoganista, Orbanista, Putinista, taustalla väijyvästä Trumpista ja monista muista, joille vallan saaminen ja säilyttäminen kaikin keinoin on tärkeintä. Kuinka kauan valtaan pääsevät ne, jotka saavat aikaan eniten tuhoa kuolemaa?
Demokratia on luotu suojaamaan kansalaisia mielivallalta. Kuitenkin on paljon maita, joissa ihmisten enemmistö ei kaipaa demokratiaa, ainakaan niin kauan kuin taloudessa menee hyvin. Venäläiset kuvittelevat, että vahva johtaja on ainoa turva, joka pitää maan asiat järjestyksessä ja turvaa maan aseman ulkovaltoihin nähden. 90-luvun kaoottiset vuodet yhdistetään virheellisesti demokratiaan. Noina vuosina myös tiedotusvälineiden monenkirjavat mielipiteet rasittivat haastattelujen mukaan monien venäläisten mieltä. Henkisesti on helpompaa, kun joka tuutista tulee vain yhtä virallista totuutta. Ehkä nyt vähitellen joudutaan tekemään uudelleenarvioita, kun oikeaakin tietoa leviää.
Demokratiaa tukevan kansainvälisen IDEA-järjestön The Global State of democracy vuoden 2021 raportissa tuodaan huoli demokratian rapautumisesta maailmassa, puhutaan ”demokratioiden taaksepäin luisumisesta”. Pandemia ajan hallintojen poliittiset virheet ja sosiaaliset heikkoudet ajavat kansaa populististen ja autoritaaristen johtajien suuntaan. Kansalaiset eivät yleensä ymmärrä, että populistiset poliitikot eivät pysty tarjoamaan kestäviä ratkaisuja ongelmiin. Huonoina esimerkkeinä demokratian taantumisesta mainitaan Unkari, Puola, Slovenia, Serbia ja Turkki. Myös Intia kuuluu taantuvien demokratioiden joukkoon. Intian pääministeri Modin kansanryhmien välistä vihaa lietsova politiikka alkaa olla lähellä todellista fasismia.
Yhdysvallat ei raportin mukaan kuulu enää vahvimpien demokratioiden joukkoon. Tämä ei varmaan ketään asioita seuraavaa yllätä. Maa pärjää yhä hyvin valtaosalla demokratian mittareista, mutta kansalaisten osallistumisessa se on pudonnut pois parhaasta luokasta. Syynä äänestäjien rekisteröitymisen vaikeus, vaalirahoituksen heikko säätely ja matalat äänestysprosentit.
Syitä huoliin on. Aina kun demokratia menetetään jossakin maassa, se yleensä menetetään lopullisesti tai pitkäksi aikaa. Nykyaikana on myös hyvä muistaa, että demokraattisesti hallitut maat eivät yleensä hyökkäile naapuriensa kimppuun.
Lähteitä: Wikipedia; Hs 20.3.2019, Mikko-Pekka Heikkinen; Hs 22.11.2021 Pekka Hakala; Ari Turunen, Mulkerot – patsaaksi korotettujen suurmiesten elämäkertoja, Intokustannus
Huuhtanen 