Kirjoittanut Kari U.Huuhtanen
Onko ikäihmisen ikä vain numeroiksi muutettu lukema, nuoremman polven kadehtima eläkekertymänsä nostaja, yrityksen YT-jonon ensimmäinen vai yritykseen palkattavien jonon peränpitäjä? Siinäpä työssä olevalle sukupolvelle varsinainen haaste. Nyt on näillä kolmekymppisillä ”ammattirekrytoijilla” (HR-ihmisillä) käsissään oikea ongelma. Pitäisi samanaikaisesti rakentaa tasa-arvoista ja suvaitsevaa yhteiskuntaa, elää kiertotalouden edelläkävijänä, vastata suomalaisen työelämän kohtaanto-ongelmaan ja ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme. Lisäksi tulisi vielä yrittää myös ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan vaatimaa osaamistasoa ilman turhaa ja kyseenalaistavaa, kokematonta, satunnaisesti vielä hankalasti johdettavaa nuorempaa polvea sekä niitä väkisin työnsä syrjässä roikkuvia ikäihmisiä, yli 55-vuotiaita, jotka vielä väittävät pysyneensä työkunnossa ja jopa ajan tasalla ICT-asioissakin….vai oliko se IT…vai sittenkin ATK? Vaikeaa on. En yhtään ihmettele, jos nuoremmilta vastoinkäymisiin tottumattomilta hauskan pitäjiltä ”pää tahtoo pettää”.
Tänään saimme vastauksen työelämämme haasteisiin. Tällä erää ”radikaalin”, virallisen möläytyksen suoritti valtionvarainministerimme Saarikko. Ministeriössä on viimeinkin, pitkällisen pohdinnan jälkeen löydetty ratkaisu tuohon kohtaanto-ongelmaan. Vaviskaa ulkomaalaiset, teitä ei täällä enää kaivata, veroreformi tulee viemään teiltä juuri ne työpaikat, joihin ette kenties koskaan ole päässeet tai edes halunneet päästä. Joudutte valitettavasti jatkamaan vaatimattoman suomalaisen sosiaaliturvan varassa elelemistä. Ei tietenkään tule unohtaa jo toteutunutta työperäistä maahanmuuttoa. Hyvät ahkerat, yhteiskuntaamme osaltanne kannattelevat työtä tekevät maahanmuuttajat; Teillä kaikki tulee säilymään ennallaan, siis jos ette saa kenkää suomalaisten eläkeläisten rynniessä töitänne viemään. Muutos tullee tapahtumaan nopeasti, sillä Saarikon mukaan seuraavalla vaalikaudella Suomessa pitäisi toteuttaa radikaali veroreformi, jolla eläkeiän saavuttaneita ihmisiä houkuteltaisiin jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. Saarikon mielestä se on nopein keino työvoimapulaamme. Luotetaan tähän, sillä asian julki tuojanahan on rahakirstumme päällä oleilevien hahmojen ylin edustaja. Ei se haittaa, vaikka kyseinen kirstu on täynnä lainarahaa ja korkomenoja. Emme nyt ilosanoman saatuamme halua ketään masentaa saati pikkuseikkoihin puuttua.
Saarikon mukaan uudistuksen keskeinen sisältö olisi se, että töissä jatkavan käteen tulisi jäädä selvästi enemmän rahaa kuin aiemmin ja rahaa tulisi jää käteen selvästi enemmän verrattuna siihen, että jäisi eläkkeelle. Saarikon mukaan uudistuksella olisi monia myönteisiä vaikutuksia. Eläkemenot alenisivat, työpanos kasvaisi ja kulutuskysyntä voisi lisääntyä, Saarikko luetteli päivän lehdessä.
Hienoa Annika! Olet päässyt ongelmanratkaisun ytimeen, olet löytänyt työhön kykenevien oikeiden osaajien ryhmän paikkaamaan vuosien saatossa syntynyttä työvoimavajettamme. Riittäisiköhän heistä jokunen eduskuntaankin, voisimme sitten ehkä jossain välissä saada Suomen taas jaloilleenkin? Ei kuitenkaan kannata aivan suin päin lähteä sokkona sotimaan, unohda Annika itäisen naapurimme sotastrategiat ainakin tämän taistelun suhteen. Haluaisin muistuttaa sinua muutamasta seikasta, jotka lienevät jääneen työllisyyspohdinnassanne vaatimattomampaan asemaan. Julkitulosi painopisteenä lienee kuitenkin ollut ennemminkin hallituspaikan ”petaaminen” Keskustalle, vaa´ankielipuolueena tulevaankin hallitukseen.
Tulitteko ajatelleeksi, että eläkeläisiä töihin ”passittaessanne” taloudellisin lisäpanoksin, vahvistatte kahden jo työelämästä syrjäytymässä olevan ikäryhmän nykyistä vahvempaa syrjäytymistä. Mitäpä heille olisi Suomessa tarjolla, sillä työnantajat eivät yksinkertaisesti huoli väkeä töihin, mikäli eivät tule puoli-ilmaiseksi tai suostu lähes mihin työehtoihin vaan. Kas kun se ulkomainen versio tietämättömyyttään suostuu. Näin lähti suomalaisen vaihtoehdon kilpailukyky. Työllistymisvaikeuksia on jo nyt hieman alle 23-vuotiailla ja n. 45-60 vuotiailla. Tämä johtuu pitkälti työelämässä esitettäviin, työtehtävän hoitamiseen liittymättömiin ja jatkuvasti koventuviin vaatimuksiin sekä ”liian nuoriin” ja iäkkäämpiin työnhakijoihin kohdistettavaan suoranaiseen ikärasismiin. Kaikkeen muihin rasismin muotoihin valtakunnassamme on jo paneuduttu, mutta ei ikärasismiin.
Laitan tähän esimerkin eräästä mielestäni ”sairaasta”, kunnallisesta työpaikkailmoituksesta. Luethan Annika sen huolella, ehdit Annika vielä hakeakin kyseistä paikkaa. Hakuaika päättyy 30.9.2022. Kyseessä on Keravan kaupungin (jollekin kohdistettu?) työpaikkailmoitus.
Raskaskoneasentaja – ote ilmoitustekstistä
Asentajan pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat raskaskaluston, ja niiden työlaitteiden korjaus- ja huoltotyöt, asiakaspalvelu, sisäisten töiden vastaanotto, varaosien tilaukset sekä huolto- ja korjaustöiden ja työtuntien kirjaukset sähköisen järjestelmän kautta.
Asentaja osallistuu myös hankintojen suunnitteluun ja laskujen tiliöintiin sekä toimintatapojen- ja ohjeiden yms. kehittämiseen ja laatimiseen. Valittavalta henkilöltä toivotaan kokemusta hallinnollisista töistä kuten mm. dokumentoinnista, laskujen tiliöinnistä, työohjeiden laatimisesta erilaisista tietojärjestelmien käytöstä ja halua olla mukana kehittämässä toimintatapoja.
Lisäksi on mahdollista toimia varahenkilönä erilaisissa katujen kunnossapidon töissä eli voi sisältää myös muita kunnossapidon työtehtäviä kuten lumen aurausta ja liukkaudentorjuntaa, käsilumitöitä.
Odotamme sinulta;
Riittävää työkokemusta raskaan kaluston huolto- ja korjaustehtävistä sekä muiden koneiden ja työlaitteiden korjaustöistä. Sähkö- ja hydrauliikka- ja moottoritekniikan sekä metallitöiden osaamista ja soveltuvaa ammatillista koulutusta.
Hakijalla tulee olla voimassa olevat työturvallisuus- ja tulityökortti sekä riittävästi hitsauskokemusta (tig-mig-puikko).
Lisäksi hakijalla tulee olla riittävät tietotekniset taidot (word, excel yms.) ja kykyä toimia myös monipuolisissa hallinnon tehtävissä.
Arvostamme myös kokemusta katujen talvikunnossapitotöistä ja valmiutta toimia katujen kunnossapidossa apuna tarpeen mukaan.
Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää riittävää kokemusta erityisesti raskaskonekaluston korjaus- ja huoltotöistä sekä vähintään B-luokan ajokorttia, mielenkiintoa tehdä monipuolisia vaihtuvia työtehtäviä. Työ on osin fyysisesti raskasta ja tarvitset työssäsi hyvää suomenkielen taitoa.
Vastaavia ilmoituksia on paljon! Eläkeläiseltä tuo kaikki kokemus ja osaaminen voisi löytyäkin, vaan löytyykö mielenkiintoa edes harkita kyseistä paikkaa. Ilmoituksen teksti kertoo kokeneemmalle tekijälle paljon mm. tekstin laatijan esimiesominaisuuksista ja johtamistaidosta. Välttämättä työn sisältökään ei kokonaisuutena tarjoa nuorelle eikä vanhemmallekaan osaajalle mitään ”uutuus- tai lisäarvoa” Se ennemminkin viestittää – pysy pitkällä tästä paikasta. Vanhempi hakija myös ymmärtää moniosaamisen ja orjatyön eroavaisuudet. Nuorempi osaaja, paikan vastaan otettuaan, todennäköisesti käyttää 6 kk:n koeajan suomat oikeutensa ennen koeajan päättymistä.
Tulitteko ajatelleeksi, että eläkeikäinen turhautuu nopeasti syöttiinne tarttuessaan? Hän hakee ja hakee paikkoja, ehkä saakin mieleisensä työn jossain vaiheessa…..jos jaksoi hakea. Hän on onnellinen jopa ansaitessaan hieman aiempaa enemmän, ehkä menettää vain eläkkeensä? Riippuisi tulevista ratkaisuista. Annika ainakin mainitsi eläkemenojen pienentyvän…. vai oletetaanko eläkeläisten elinikäodotteen lyhenevän, mikäli hänet saadaan takaisin työelämään? Nykypäivän hengen ja käytänteiden mukaisesti kuitenkin koeajan (6kk) viimeisinä hetkinä hänelle todetaan; Olemme pahoillamme, mutta työsuhdettasi ei voida jatkaa. Sitten työnantaja ottaa uutta tekijää (nuorempaakin) koeajalle ja sama toistuu. Tavasta on tullut yllättävän yleinen. Nuorille ja vanhoille työelämän kyyti on aika kylmää, työnantaja ei nykyisin tahdo ymmärtää tyytyväisen työntekijän tuottavan parhaiten. Kylmästä kyydistä sana myös kiertää, tietyt paikat jostain syystä joutuvat johdonmukaisesti ”valittamaan” työvoimapulasta. Kyse ei lähestulkoonkaan aina ole osaajien puutteista tai soveltuvuudesta, vaan työnantajan omista käytänteistä. Jossain vaiheessa kunnia meni, mutta yrityksen maine vaan kasvaa.
Tulitteko ajatelleeksi, että tuo 6 kk:n koeaika on liian pitkä. Siinä ehtii hyvin perehdyttää tekijän, mutta häneen ei tarvitse sitoutua. Olen itse rekrytoinut aikoinaan paljon ihmisiä, mielestäni 6 kk:n koeaikavaatimus/tarve osoittaa vain rekrytoijan epävarmuuden ja ammattitaidottomuuden. Ammattilainen erottaa palkatun kyvykkyyden jo aiemmassa 3-4 kk:ssakin, amatööri ei. Kyseessä voi toki olla myös tuo säästötarkoitus. Pistetään työvoimaa tarkoituksella kiertämään hieman nopeammin, ei ehdi kokemattomallakaan palkka nousta. Kokeneen voi pistää taasen pihalle ilman perusteluja, vaikka ei tietenkään perusteetta. Perusteitahan ei voi tietää, mikäli ei tarvitse perustella – hassua!
Mielestäni perusajatuksena verorasituksen poistaminen ja/tai pienentäminen on hyvä ajatus. Sen tulisi vaan koskea koko työssä käyvää väestöä. Jostain kumman syystä valtaa pitävien päähän ei mahdu totuus suuremman käteen jäävän rahamäärän vaikutuksesta yksittäisen henkilön ostokäyttäytymiseen. Asia on tutkittu monesti ympäri maailmaa mm. erilaisia palkkiopalkkausmalleja yrityksissä laskettaessa. Vähääkään valistuneempi yritys laittaa aina ns. ”kattosumman” palkkion suoriteosuuteen. Tämä johtuu, ei rahan kulumisesta, vaan siitä, että tiedostetaan suoriteosuuden olevan muuttuva palkan osuus. Tiedostetaan myös se, että tienatessaan ihminen tavallisesti nostaa kulutustasoaan. Mikäli palkkioilla ei olisi kattoa, niin jonain huonona hetkenä, palkkion pois jäädessä, ihmisen kulutustaso jäisi kuitenkin normaalia tasoaan ylemmäksi. Hän näet tottui suurempaan tulotasoonsa ja sopeutti kulutuksensa siihen. Toisin sanoen hän olisi pulassa liian suurien menojensa kanssa palkkion suoriteosuuden hiipuessa. Jos työntekijä on ongelmissa, on tavallisesti myös yrityksellä edessään ongelmia.
Tulitteko ajatelleeksi, että voitte suorittaa tutkimuksen (hakea faktat) työllistymiseen liittyvistä haasteista em. syrjäytymisikäisten sekä eläkeläisten keskuudessa. Kuinka monta työpaikkaa mainitsemani työttömät (tai työllisetkin) ikärasismin kohderyhmät ovat hakeneet? Kuinka monesta paikasta he ovat saaneet mitään vastauksia hakemuksiinsa? Onko heillä tietoa, kuka mahtoi paikan saada ja miksi ei itse työllistynyt? Kuinka moni eläkeläinen oikeasti haluaisi palata työelämään tai työelämässä jo ollessaan jatkaa sitä pidempään ja kuinka moni näistä olisi minkäkinlaiseen työhön kykeneviä? Minkä osuuden työvoiman puutteesta työhön kykenevät ja työhön halukkaat eläkeläiset työllistyessään täyttäisivät?
Tulitteko ajatelleeksi, että esiin ottamanne työllisyysasia on niin vakava ja sen vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan niin suuria, että poliittinen peli tulisi asian ympäriltä unohtaa ja ryhtyä aidosti perkaamaan työelämässämme esiintyviä ongelmia?
Tulitteko ajatelleeksi, että voisitte peilata kädessänne olevaa, Superin ja Tehyn lakkohaastetta muihin toimialoihin ja löytää sieltä yhteneväisyyksiä, kuten vaikkapa johtamisongelman. Ylitse menevän tuottavuustavoiteongelman, kaupan keskittymiseen liittyvän ongelman, vallan keskittymiseen liittyvän ongelman (hallitusammattilaiset), pienyritysten toimeentulemiseen ja ”riistämiseen” liittyvän ongelman, maatalousyrittäjän ”riistämiseen” liittyvän ongelman jne.
Kuten huomasimme, vaalit tulee – vanhuuden ”arvostus” kasvaa – myös iltapäivälehdissä. Tänään siellä oli Annikan lisäksi eläkeikäinen Cherkin lateksiasussaan. Näin me vanhuksetkin päivitämme itseämme ja osaamistamme.
Lähteet: iltalehti.fi
Huuhtanen 