Kirjoittanut Kari U. Huuhtanen
Parin viimeisen viikon aikana eri uutislähteistä olemme saaneet kiihtyvissä määrin hyviä vinkkejä sähkön säästämiseen. Sähkön säästö ja käytön ajoittaminen voivat kuulemma vaikuttaa ratkaisevasti siihen vältytäänkö sähköpulalta ja -katkoilta tulevana talvena. Ensimmäiset vinkit ovat pääsääntöisesti liittyneet siihen, miten kukin kuluttaja voi omia tottumuksiaan tarkkailemalla ja muuttamalla selvitä olemassa olevasta ja tulevasta ”sähkökriisistä” halvimmalla. Ainakaan alkuun emme saaneet niinkään vinkkejä, joiden avulla yhteiskuntamme selviäisi tulevista haasteista yksissä tuumin. Eri lähteiden säästövinkit ovat olleet luonnollisestikin hyvin samankaltaisia. Paljon sähköä kuluttavia asioita kannattaa tehdä kuulemma ennen kello 16:ta tai kello 20:n jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi pesu- ja tiskikoneiden sekä uunin käyttö, sähköauton lataaminen tai auton lämmitys sekä sähkösaunan lämmitys.
Jossain vaiheessa tiedotusvälineissämme ilmeisesti herättiin siihen, että eihän tuo kellonajoilla pelailu taidakaan vaikuttaa sähkön kokonaiskulutukseen valtakunnassamme. Vain käytön ajankohta muuttuisi, käyttö keskittyisi ajallisesti ja ruokailutapammekin ”eurooppalaistuisivat” siirtyessämme samanaikaiseen päivällistarjoiluun halvemman yösähkön kynnyksellä klo 20:00 nurkilla. Mikäli kaikki suomalaiset vielä noudattaisivat tapojensa mukaan ”orjallisesti” tiedotusvälineiden jakamia suositusaikoja, saattaisimme saada aikaan niin ”helvetillisen” kulutuspiikin että se suurinkin sulake Suomessa poksahtaisi, jollei Putin ehtisi sitä ennen tuota ”poksauttaa”.
Nyttemmin, tiedonvälittäjiemmekin aiheeseen tarkemmin perehdyttyä olemme saaneet televisionkin välityksellä päivitetyt, lähestulkoon suorat ohjeet ryhtyä yhteiskunnallisiin sähkön säästötalkoisiin. Talkoilla, yhdessä toimien pystymme siis pitämään yhteiskuntammekin toiminnassa ja sähköä voisi riittää kaikille käyttäjille, kaikkiin talouksiin vaikkakin satunnaisesti sähköä sieltä täältä tarpeen (tai päättäjiemme tarpeen) mukaan sammutellen. Sammuttelun tarve kuulemma saattaisi loppua jo parin vuoden aikajänteellä, kunhan Olkiluoto kolmonen saadaan täydellä teholla toimimaan ja Suomi saa rakenneltua merenrannat, metsiköt ja pellot nykyistä tiheämmin täyteen näitä kauniita ja luontoystävällisiä tuulivoimaloita. Tavoite voisi toteutua aiemminkin, mikäli luontoystävämme sähköautoilijat jättäisivät yhdessä tuumin laitteensa lataamatta näin pula-aikana. Päästöjen vuoksi on mahdotonta ottaa hetkellisestikään käyttöön olemassa olevia kivihiilivoimaloita sähköntarvettamme tyydyttämään, se olisi varsin moraalitonta. Teknisessä mielessä tuo hieman viivästynyt Olkiluotokin lienee jo nyt käytettävissä 100% teholla, mutta turhaa sitä hosua on ison asian äärellä – säästetään, ettei tarvitse palella.
Näin sähköstä tai sen tuomista eduista mitään ymmärtämättömänä maalaistollona olenkin jo vuosia ihmetellyt mm. sieni- tai marjametsällä ollessani perusteita esim. avohakkuisiin. Luontokaan itse uusiutuessaan harvemmin suorittaa noita avohakkuita. Sitä, kun kyykkii pöpelikössä kori kädessä sieniä tai marjoja etsiessä ja pelästyy peevelisti metsäkoneen pikaisesti lähenevää ryskettä tulee ensimmäiseksi ajatelleeksi naapurimaan rosvoja ja Ukrainaa eikä tuulimyllyjen vaatimia elinolosuhteita. On hyvä, että aiheesta uutisoidaan, muutoin olisin itsekin edelleen pimennossa sekä sähkön optimaaliseen käyttöön liittyvän tiedon että metsänhoidollisten toimenpidevaatimusten osalta. Tunnetusti tieto lisää tuskaa. Tätä kirjoittaessani 10.10. illalla, uutisia televisiosta seuraillessani meinasi sydämeni hypähtää kurkkuun ja hikikarpalot kavuta otsalleni uutisointiin liittyvän kuvamateriaalin johdosta. Olen jo pidemmän aikaa kuvitellut, lukemani perusteella, mm. takoissa, grilleissä ja keskuslämmityskattiloissa suoritettavan pienpolton olevan syntiä ja jopa haitallista elinympäristöllemme kaikenlaisten pienhiukkas- ja palokaasupäästöjen vuoksi. Kuitenkin säästötalkoisiin kehottamisen yhteydessä uutiskuvissa aivan selkeästi sytytettiin tulta puu-uuniin….ja vielä ”kaasutoholla” alhaalta alkaen. Onko minua ja mahdollisesti muita umpimielisiä kansalaisiamme menneinä vuosina, valtiovallan toimesta, harhautettu tietoisesti hankkimaan kaikenkarvaisia sähköllä toimivia vempeleitä, kuten sähkövatkaimia, imureja ja tesloja? Halutaanko ne ulkomaisessa omistuksessa olevat sähköyhtiöt pitää tietoisesti tyytyväisinä ja kulutus korkealla – tulevaisuushan on sähkössä – ja ko. yhtiöiden hallituspaikoissa!
Näin on tainnut päästä tapahtumaan ja vuositolkulla olen ilmeisesti turhaan ruoskinut itseäni kehittymättömyyteni ja kehitysvastaisuuteni vuoksi. Ympärilläni eläjät ovat suoriutuneet itseäni puhtaammin ja paremmin ympäristömme huomioimisesta. Useasta lähitaloudestakin löytyy sähkökoneita, autoja ja muita välttämättömiä vimpaimia. Seinäsähkö on näet niin puhdasta ja vaivatonta. Joskus olen tuntenut olevani jopa se surullisen kuuluisa ”vanha jäärä”, kun en ole suostunut vaihtamaan lämmitysjärjestelmäämme ja autojamme niihin hyvin lobattuihin ja kovin suosittuihin vähäpäästöisiin versioihin. No, paljon on asian suhteen vielä mietittävää ja itseäänkin tulee jatkuvasti kehittää sekä tarkkailla. Niin, ja pääomiakin pitää hankkia näihin luontoystävällisiin ratkaisuihin. Jääräpäisyydestäni huolimatta haluan kuitenkin olla yksi niistä, joka jättää lapsilleen ja lapsenlapsilleen elinkelpoisen, puhtaan ympäristön ja elinolosuhteet. Toki olen asian suhteen jo jotain pientä tehnytkin – kehittynyt. En ole ajatellut lähettää heitä Venäjälle, Kiinaan, Intiaan enkä Pakistaniinkaan. Olen jopa käynyt metsäretkillä kaikkien näiden kynnelle kykenevien kanssa, lähes luontoihmisiä siis. Itse asiassa ja aivan salaa kyllä asennutin juuri ilmalämpöpumpun ja vaihdoin lämmityskattilankin kolmetoimiseen (puu, sähkö, öljy) kattilaan. Kaikki tämä tehtiin kerjäämättä velkaantuneelta valtioltamme lanttiakaan, omakustanteisesti.
Olemme myös taloudessamme kompostoineet biojätteemme jo useita vuosia siitä sen kummemmin huutelematta. Nyttemmin on pakko huudella, ainakin kunnallisille valvontavirkailijoille, jotka sitten polttomoottoriautoilla kiertelevät kunnassamme valvontareissuillaan. Myös roskat ja jätteet on tullut aika hyvin lajiteltua vaatimusten mukaan ja toimitettua asianmukaisiin kierrätyspisteisiin, polttomoottoriautolla ja peräkärryllä. Lähipolttamisen tultua tuomituksi on parempi ajella niitä risukuormia peräkärry perässä keräyspisteisiin, kun polttaa kattilassa tai pihalla samalla hyöty- tai hupilämpöä itselleen tai läheisilleen tuottaen. Ilmastohätätila näet on jo ovella. Nämä seikat olen itselleni jo selvittänyt ja jopa jollain tasolla hyväksynytkin. Vielä on tulevaisuuteen kuitenkin paljon mietittävää.
Mikä olisi hyvä tapa hyödyntää ongelmajätteiksi luokiteltavat, metsään tai meren rannalle jäävät tuulimyllyjen lavat? Minäpä keksin! Metsiin jääviin voidaan maalailla mustia laikkuja. Sitten isketään ne pystyasentoon, muistuttavat koivuja. Ehkä niiden juurille kasvaisi jonain päivänä kanttarelleja. Voihan niitä lapoja dieselrekoilla toki ajella edestakaisin jätteenkäsittelylaitoksiinkin, mutta ovat kauniimpia siellä metsässä. Meren rantaan lapoja ei voi jättää levälleen, sekoitetaan vielä merimerkkeihin ja aiheuttavat haaksirikkoja. Täytetään lavat uretaanilla, liitetään vaijereilla toisiinsa ja asetellaan vaakatasoon mereen. Eivät uppoa ja oikein, tuulen suuntaan nähden, asetettuina toiminevat liplattaessaan levä- ja tarvittaessa öljypyyhkijöinä. Pysyvät rantammekin puhtaana. Mikäli sotatilanne laajenisi rannoillemme, niin nuo samaiset lavat toiminevat myös miinaharavoinakin. Toki lapojen räjähdellessä mikromuoviriski meressämme kasvaisi, mutta kaukana tuo vielä olisi Brasilian ja Indonesian rantanäkymistä.
Näin fiksusti, kierrättäjinä toimien säästäisimme myös sähköä ja fossiilisiakin polttoaineita. Metsiin ei kasvaisi luonnonvaraisia puita aiheuttamaan avohakkuita ja metsätraktoriliikennettä eikä rannoillamme olisi tarvetta ruoppailla polttomoottori- eikä sähkölaitteilla. Toki teräsvaijerit lapojen välillä tulisi säännöllisin väliajoin uusia. Terästeollisuus on yksi saastuttavimpia teollisuudenaloja, joten vaijerit kannattaisi sittemmin tilailla Kiinasta.
Lähteet: iltalehti.fi, is.fi, hs.fi ja MTV-uutiset
Huuhtanen 