Luppoaikaa Liberiassa – Viinaa Venäjällä?

Kirjoittanut Kari U. Huuhtanen

Suomi on yhteiskuntana katsonut asiakseen tutkia perusteellisesti lähes naapurustossamme (n. 9300 km päässä) sijaitsevassa, Liberia -nimisessä valtiossa tapahtuneita sotarikoksia. Rikoksista epäiltynä on Tampereella asuva Gibril Massaquoi -niminen Sierra Leonen kansalainen. Tähän asti esiin tuodun perusteella hän on tehtaillut rikoksiaan Liberiassa Angel Gabriel taiteilijanimellä. Rikosten esitutkinta alkoi Suomessa vuosia sitten. Maaliskuussa 2020 keskusrikospoliisi (KRP) otti Massaquoin kiinni sotarikoksista epäiltynä. Massaquoita kohtaan nostetut syytteet kaatuivat kaikki Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja käsittelyä jatketaan Turun hovioikeudessa. Sotarikosoikeudenkäynnin pääkäsittely alkoi tiistaiaamuna 10.1.2023 Turussa ja sitä jatketaan Liberiassa helmikuun -23 alusta lähtien noin kahden kuukauden ajan, Turun hovioikeus kertoo tiedotteessaan.

Rikostutkinnasta ja tähän asti käydystä oikeudenkäynnistä on tullut jo Suomen valtiolle valtavia kustannuksia. Viime (2022) maaliskuun alkuun mennessä Massaquoin epäiltyjen rikosten tutkintaan ja oikeusprosessiin oli käytetty 2,5 miljoonaa euroa. Hovioikeuden kokoonpano matkustaa Liberiaan tammikuun viimeisenä päivänä. Hovioikeus aikoo Liberiassa toimittaa katselmuksia ja kuulla todistajia maan pääkaupungissa Monroviassa, sekä Lofan maakunnassa. Pääkäsittelyä on tarkoitus jatkaa toukokuun alussa todistajien kuulemisella ensisijaisesti Sierra Leonessa ja toissijaisesti Liberiassa noin kahden viikon ajan. Oikeudenkäyntiä aiotaan jatkaa vielä Turussa touko-kesäkuussa. Viimeiseksi käsittelypäiväksi on alustavasti sovittu 5. kesäkuuta. Tapauksen aiheuttama loppulasku Suomelle voi hyvässä lykyssä tuplaantua, varsinkin jos Massaquoi todetaan syyttömäksi esitettyihin ja tutkittuihin rikoksiin. Tällöin Valtionkonttorin kirstun päällä istujat tulevat itkemään verisiä kyyneleitä maksaessaan korvauksia Massaquoille tämän ”aiheettomista” oikeudenkäynneistä ja vapauden menetysajasta. Tulee muistaa ja pitää mielessä, että hyvin rasvatun (vaiko voidellun) ”virka- ja oikeuskoneistomme” Suomelle aiheuttamat kustannukset tässä yhteydessä ovat aiheutuneet vain yhden sotarikollisen asioiden käsittelystä.

Sotarikollisten kiinni saaminen ja tuomitseminen on varmasti tärkeää, onhan näitä toisen maailmansodan aikaisia, lähes omin voimin pystyssä pysyviä, ukkeleitakin saatettu tuomiolle niin pitkään, kun joku on heitä vaan jaksanut ja viitsinyt ”metsästää”. Jossain vaiheessa tällaista massiivista tutkintaa olisi kuitenkin suotavaa käyttää myös hetki tai vaikka pätkäkin ajatusta sille, kuinka kannattavasta ja/tai humaanista  toiminnasta loppujen lopuksi on kyse ja kuka kokonaisuuden maksaa. No, me kaikkihan tiedämme, että maksajana olemme me suomalaiset veronmaksajat. Kuka meistä on tähän antanut hyväksyntänsä tai koskaan (viranomaistemme lisäksi) edes käynyt Liberiassa? Tai Sierra Leonessa? Ideologiasta ja matkakassasta riippuen varmasti monikin, mutta mitäpä sitten? Näin jälkiviisaana voisi, ketään väkivaltaan tai rikoksen tekoa ihmiskuntaa vastaan yllyttämättä, todeta asian käsittelyyn löytyvän monia järkevämpiä, nopeampia ja edullisempiakin ratkaisuja. Laskuvarjo, luoti, giljotiini, pörssisähkö, vesivoima ja niin edelleen, onhan näitä. Näin kaukana Suomesta sotarikoksia tehtaillut henkilö voitaisiin kuitenkin vielä pehmeimminkin keinoin myös toimittaa tuomittavaksi joko kotimaassaan tai mieluummin rikoksensa tekomaassa. Oikeuskin varmasti toteutuisi, muista ihmisoikeuksista viis näissä yhteyksissä. Ei tuon ”enkelin” uhreillakaan mitään oikeuksia ole ollut eivätkä näiden sukulaiset tule taloudellisestikaan saamaan minkään valtakunnan tukea, tuomittiin ”enkeli” rikoksistaan tai ei.

Edullinen ja paras ratkaisu näissä tapauksissa olisi nykyistä yksinkertaisempi viranomaisyhteistyö maidemme välillä. Rikollinen valvonnan alaisena lentokoneeseen ja luovutus paikallisille. Mikäli eivät suostuisi ottamaan rikollistaan tuomiolle, niin nakataan tämä koneen ovesta paikalliselle lentokentälle kahleet jalassa ja käsissä. Viekööt viranomaiset tai syökööt kojootit, aivan sama. Tämän jälkeen tietysti kuva kaverin pärstäkertoimesta rajoillemme, jottei pääse takaisin Suomeen, mikäli omiltaan kuitenkin karkuun ehtisi. Mikäli pääsisikin, niin rajavartijoillamme lienee käytettävissään jotain kättä pidempää, millä pitäisivät rikollisen pois Suomesta. Mikäli valtuudet tai työvälineet eivät ole riittäviä, niin palkataan Avarn Securityn tai Securitaksen kokemusasiantuntijat rajavartijoidemme avuksi. Eiköhän homma sitten jotenkin järjestyisi.

Massaquoin rikosten esitutkinnan aikana myös poliisimme vieraili tekoalueella Afrikassa, nyt sitten Hovioikeuden jäseniä. Jottei jatkossa yhdenkään virkamiehemme tai oikeuslaitoksemme edustajan tarvitse viettää luppoaikaa Liberiassa, vaaleaa ihoaan epätoivoisesti auringonpolttamilta suojellen, on useita syitä suostua ehdottelemiini käytänteisiin. Toki niitä voi kehitellä parempiakin menneisiin sekä tuleviin tarpeisiin, mutta asialla olisi jo aika kiire. Sota Ukrainassa loppuu jossain vaiheessa.

Tästä johtuen meillä on nimittäin harvinaisen suuri riski joutua käsittelemään useampiakin, kun yhden kaverin suorittamia sotarikoksia ja nykymenettelyllä, tasa-arvolainsäädäntöämmekin noudattaen, se sitten muuten maksaa. Marin, Ohisalo, Andersson ja muut Suomen kansalaisilta mandaattinsa saaneet epelit ovat jo aikaa sitten tyhjentäneet valtiomme kassan ja aiheuttaneet nipun harmaita hiuksia tuleville sukupolvillemmekin. Ehkä nuo todennetut ja Massaquoin osalta vielä lankeavat, nykyiset sotarikoksiin sidotut varat saadaan maksettua vaikkapa jostain muualta rahaa lainaten, mutta tulevista sotarikosoikeudenkäyntien aiheuttamista kustannuksista emme enää suoriudu. Naapurimaamme puolustusvoimat (tai hyökkäysvoimat) on näet täynnä sotarikollisia. Mikäli Ukrainassa kaatuneiden lukumäärät pitävät paikkansa, niin Venäjällä on reservi mukaan lukien vielä n. 3 miljoonaa potentiaalista sotarikollista. Mikäli osakin heistä erehtyy loikkaamaan Suomen puolelle jossain elämänsä vaiheessa ja jäävät täällä vielä virkavaltamme kynsiin, niin soppahan on valmis.

Ensin nämä saavat täysihoidon vankiloissamme, täydellä ylläpidolla. Sitten heidän asioiden käsittely sitoo ja tukkii oikeuslaitoksemme kaikki resurssit, poliisit, tulkit ja terveydenhuollonkin. Kaikki paikalliset, kantaväestöön kuuluvat tai maahamme muuttaneet pikkunilkit, fillarivarkaat, graffittiartistit ja pankkiautomaattien kääntäjät saavat kulkea vuositolkulla vapaalla jalalla seassamme. Tutkijadelegaatioiden matka Venäjälle tai Ukrainaan on toki Liberiaa huomattavasti halvempi, mutta kyllähän majoitus ja ruoka niissäkin kohteissa jotain maksaa. On myös varmaa, että delegaatioiden tulee ottaa viinaa Venäjällä tutkimustensa yhteydessä, sillä se on maan tapa. Jos et ole alkuperäisväestölle kohtelias, niin ei tietokaan kulje. Mitäpä sitten tutkit?

On myös mahdollista, että sotarikosten tutkinnan yhteydessä löytyy joku harva venäläinen epärehellinen haastateltava, joka vaikkapa valehtelee tutkijoillemme rikollisten tekemisistä sekä tekemättä jättämisistä. Tällaisia ihmisiä sieltä saattaa joskus löytyä, muualtakin kuin Duumasta. Tämä tarkoittaa tietysti tutkinnan venymistä, tuomioiden langettamisten epävarmuutta, tutkintakustannusten kasvamista ja mahdollisesti myös väärien tuomioiden aiheuttamien vahingonkorvausten realisoitumista – meille suomalaisille veronmaksajille. Vaikka sotarikollisia ei meille riittäisi, kun 100 kpl ja kustannuskin/lärvi jäisi tuohon Massaquoin tutkinnan 2,5 miljoonan euron tasoon, niin huhhuh! Puhutaan sen verran isoista summista, että tulevilla hallituskumppaneilla, olivat ne ketä tahansa, riittää asiassa miettimistä. Saattaa olla, että lainsäädäntömme muuttaminen jatkossa sotarikostutkinnan osalta olisi itse tutkinnan suorittamista kannattavampaa ja jopa humaanimpaakin, kun nykyinen käytäntö – ainakin meille suomalaisille.

Toisaalta, mistäpä näitä näin isoja asioita voi tällainen tavallinen kansalainen tietää tai edes viitsii arvuutella. Kaikki viisaus viime kädessä istuu kuitenkin virkamiehissämme ja eduskunnassamme. Ainakin, jos Paavo pääsee takaisin penkille.

Lähteet: iltalehti.fi, africanews.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: