Kirjoittanut Asko U. Huuhtanen
Olen seurannut kymmeniä vuosia keskustelua ja tiedon kerääntymistä ympäristöasioista. Katsotaan tiivistetysti, missä viimeisen tiedon mukaan ollaan ja mihin ollaan menossa. Keskustelu on nykyisin aivan eri tasolla kuin muutama vuosikymmen sitten – tieto on lisääntynyt valtavasti. Jää nähtäväksi pystyykö poliittinen koneisto toimimaan eli pystytäänkö äänestäjien ja kansalaisjärjestöjen toimesta luomaan riittävästi painetta päättäjille välttämätömien energiaa ja ympäristöä koskevien päätösten tekemiseen. Vastassa on edelleen miljardeilla pelaava ja lyhytnäköisiä etujaan varjeleva öljy- kaasu- ja kivihiiliteollisuus. Yle Areenasta löytyy tästä aiheesta melko uusi kaksiosainen ohjelma ”Öljy-yhtiöiden valhe”. Se kertoo kyynisestä pelistä, jolla estettiin ja viivästytettiin elintärkeitä päätöksiä. Henkilöt, jotka ovat vuosikymmeniä johtoasemissa näin toimineet (esim. öljy-yhtiö Exxonissa), on palkittu miljoonilla, vaikka he kuuluisivat kaltereiden taakse. Osa yritysmaailmasta on nykyään ymmärtämässä, että niiden oma etu on ilmastotoimien kannattamisessa. Osa taas harrastaa niin sanottua viherpesua valheellisilla tai kestämättömillä väitteillä.
Viimeiset 10000 vuotta maailman ilmasto on näihin aikoihin asti ollut vakaassa tilassa – lämpötilan vaihtelu +- 1 aste. Tätä ajanjaksoa kutsutaan holoseeniksi. Planeetta oli suhteellisen vakaa. Säät olivat säännöllisiä, ennakoitavia. Tämä ajanjakso mahdollisti maanviljelyksen ja modernin sivilisaation synnyn.
50-vuodessa on tultu ulos stabiilista tilasta. On tultu monissa asioissa käännepisteeseen, ylitetty planeetan rajat. Jäätiköt, jotka pitivät tilanteen vakaana, sulavat. Jäätiköiden jäähdytysvaikutus heijastuksen kautta on 90 – 95 prosenttia. Kun jäätikkö sulaa tai tummenee noen tai muun syyn takia, tämä heijastusvaikutus menetetään. Grönlanti menettää jäätä 10000 kuutiometriä sekunnissa. Tätä prosessia ei enää pystytä pysäyttämään, käännepiste on ylitetty. Tämä johtaa merenpinnan nousuun seitsemän metriä . Kymmenisen vuotta sitten katselin lentokoneen ikkunasta Grönlannin ylilennolla jäätiköitä, jotka olivat täynnä kirkkaan sinisiä sula-alueita tai tyhjentyneitä alueita, joista vesi oli jo syöksynyt syvyyteen noin kolme kilometriä paksun jääkerroksen onkaloihin. Oli todella vaikuttava näky kirkkaassa auringonpaisteessa.
Myös Etelämanner, joka on aivan eri kokoluokassa kuin Grönlanti, menettää jäätä kiihtyvästi. Käännekohdat vaikuttavat toisiinsa. On yhdeksän rajaa, joista neljä on ylitetty. Holoseenin aikana lämpötila seurasi suurimpiirtein CO2 pitoisuuksia. Vuonna 1988 CO2 pitoisuus oli 350 ppm (350 miljoonasosaa hiilidioksidia ilmakehässä), nyt pitoisuus on 415 ppm. Maailmanlaajuisen lämpenemisen turvaraja on 1,5 astetta, nyt ollaan lukemassa 1,1 astetta. Tämä tapahtuu eri tahtiin eri alueilla. Esimerkiksi Eurooppa on lämmennyt kaksi astetta, arktinen alue kolme astetta. Muutamassa vuosikymmenessä talvet ovat muuttuneet rajusti Suomessakin – tämä ei tarkoita, etteikö tosikylmiä pakkasjaksoja enää tulisi – kysymys on pidemmän ajan keskiarvoista. Nykypäästöillä maailmanlaajuinen 1,5 asteen keskiarvo lämpenemisessä ylitetään laskennallisesti hieman yli kuuden vuoden kuluttua. Fossiilisten polttoaineiden käyttö pitäisi lopettaa kokonaan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana.
Valtava Amazonin alue lähestynee käännekohtaa. Sen sademetsistä on jo menetetty 20 prosenttia. Metsää on raivattu soijan ja karjan kasvatukseen. Tämä valtava alue luo oman ilmastonsa, se on kuivumassa, kuivat jaksot pidentyvät vuosi vuodelta, jokien virtaama pienenee. Brasilian presidentti Bolsonaron kausi pahensi ja nopeutti huonoa kehitystä. Onneksi hänet äänestettiin pois virasta, eikä armeija puuttunut valtataisteluun.
Pääsääntöisesti näyttää siltä, että korkeisiin virkoihin valikoituu ihmisiä, joilla on heikot tiedot lähes kaikesta muusta, paitsi poliittisesta vaikuttamisesta ja ihmisten höynäyttämisestä. Kun Yhdysvaltojen presidenttinä oli Ronald Reagan (1981 – 1989), kausi muistetaan siitä, että avustajien suuri vaikeus oli estää presidenttiä puhumasta älyttömyyksiä julkisuudessa. Kerran hän totesi muun muassa: ”Puut ovat pahimpia ilman saastuttajia.” Hänen ensimmäisiä määräyksiään oli aurinkopaneelien poistattaminen valkoisen talon katolta. Avustajakunta valikoituu tietenkin presidentin ajattelun pohjalta. Kun elämää tuhoava, melanoomaa, immuunikatoa, geenimutaatioita ynnä muuta aiheuttava otsonikato havaittiin 1980-luvun puolessavälissä, jouduttiin pohtimaan toimenpiteitä. Eräs Reaganin avustajista ehdotti, että jos vain käytettäisiin enemmän aurinkorasvaa ja isoja hattuja. Toisaalta Reagan osasi erinomaisesti näytellä presidenttiä…
Otsonikadon torjuminen kansainvälisin sopimuksin on harvoja positiivisia esimerkkejä siitä, että asioita voidaan hoitaa kun tahtoa löytyy. Toisaalta keski-iän ylittäneistä, hyvinsyöneistä herrasmiehistä löytyy näitä idiootteja, jotka pilkkaavat niitä, jotka todella ymmärtävät missä mennään ja yrittävät toimia. Greta Thunberg esimerkkinä, kaikki mitä hän sanoo perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Siitä huolimatta jopa öykkäröinnin ja röyhkeyden jättiläinen Trump kävi twiittaamalla pienen koulutytön kimppuun, tosin huonolla menestyksellä.
Maailman metsistä on maailmanlaajuisesti tuhottu jo noin 40 prosenttia. 50 vuoden aikana on kadotettu 68 prosenttia maailman villieläinpopulatioista. Luonto rappeutuu kaikkialla maailmassa. Luonnon monimuotoisuuden menettäminen uhkaa meidän elämäämme. Luonnon monimuotoisuus takaa puhdasta ilmaa, puhdasta vettä, terveellisen ympäristön ja ruokaa. Jos tämä muutos jatkuu, ei pystytä ruokkimaan maailman väestöä. Noin 70 prosenttia maailman viljelykasveista tarvitsee pölyttäviä hyönteisiä eli ilman hyönteisiä planeetta ei toimi. Eräs tutkija vertasi tilannetta siihen, että istumme lentokoneessa, jonka siivistä niitit putoilevat. Vertauskuvallisen blogin asiasta kirjoitin 5.5.2022 https://www.blogit.fi/huuhtanen/junamatka arvoitukselliseen tulevaisuuteen
Luonnon tuhoamisen ja lajien menettämisen rajat on jo ylitetty. Ekosysteemit ovat tuhoutumassa. Käytämme henkeä kohti 3000 litraa vettä vuorokaudessa. Suuren osan tästä vie ravinnon tuottaminen ja teollinen toiminta. Vesipula on todellisuutta monissa maissa. Intian taloudelle on ennusteltu kovaa nousua. Jää nähtäväksi, miten maa, joka on surutta käyttänyt pohjavesivarojaan ja jonka sadat joet ovat saastuneet ja lisäksi väkimäärä kasvaa hillittömästi, voi kehittyä. Jo vuosia sitten Worldwatch- instituutti raportoi, että Intiassa pohjaveden pinta laskee useita metrejä vuodessa. Pohjavettä pumpattiin monilla alueilla yli 80 metrin syvyydestä. Tänä vuonna 2023 Intian väkiluku ohittanee Kiinan, jonka väkimäärä on noin 1400 miljoonaa.
Tästä tullaan mielenkiintoiseen kysymykseen. Maailman ympäristökonferensseissa ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä jotenkin väistellään väestönkasvuun liittyviä kysymyksiä. Vapaa lisääntyminen koetaan kai jotenkin ihmisoikeudeksi, vaikka jo järki sanoo, että mitä enemmän väkeä rajallisella maapallolla on, sitä suuremmat ongelmat. Väestö kasvaa eniten siellä, missä köyhyys ja kehittymättömyys on suurinta, meillä Suomessa taas kehoitetaan synnytystalkoisiin. Yhtälö ei toimi. Tekniikan tohtori Eero Paloheimo on maailmanlaajuista väestönkasvun ongelmaa pitänyt kiitettävästi esillä hyvin perustelluilla puheenvuoroilla, mutta jotenkin asia ei nouse kunnolla esiin tulevaisuuteen liittyvissä keskusteluissa.
Itämerestä on tullut maailman saastunein meri. Ylilannoitetuilta pelloilta valuvat ravinteet ovat tehneet merestä kaatopaikan. Turskakanta on romahtanut. Maailman merissä on kuolleita alueita satoja neliökilometrejä. Fosfori ja typen liikakäyttö ovat johtaneet monet merialueet vaaravyöhykkeelle. Noin puolet ilman hiilidioksidista liukenee meriin ja tekee niistä happamempia. Merien happamuus on menossa alueelle, jolla ei ole oltu kymmeniin miljooniin vuosiin. Tämä voi aiheuttaa massakuolemia merien elämälle.
Planeetalla on yhdeksän järjestelmää, jotka pitävät vakautta yllä. Näistä neljä on ylitetty:
– ilmasto
– metsäkato
– ravinteet
– luonnon monimuotoisuus
Saastuminen on monitahoinen asia esimerkiksi:
– raskasmetallit
– orgaaniset jätteet
– mikromuovit
– uudet kemikaalit
– lisäksi on otettu käyttöön noin satatuhatta uutta materiaalia, joiden vaikutuksesta luontoon ei tiedetä tarpeeksi.
Ilmakehässä leijuu valtava määrä aerosoleja eli erittäin pieniä hiukkasia, joista 75 prosenttia tulee fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Aerosolit estävät osan – 40 prosenttia – kasvihuonekaasujen lämmittävästä vaikutuksesta peittäessään auringonvaloa. Yli seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain näiden pienhiukkasten vaikutuksesta. Maailmassa riittää suurkaupunkeja, joissa hengitysilmaa voi melkein veitsellä leikata. Kohtalaisen puhtaassa ilmassa eläneelle kokemus on karmea, keuhkoihin pistää, silmät vuotavat. Maailmassa on miljoonia ihmisiä, joilla ei ole vaihtoehtoja elinympäristönsä suhteen. Sinänsä puhe ympäristöasioista luo mielikuvan, että asiat ovat jotain, joka tapahtuu meidän ulkopuolellamme. Todellisuudessa me itse olemme elimellinen osa planeetan elämää ja vaikutamme siihen jokaisella teollamme.
Vuonna 2020 Australian metsäpaloissa kuoli tai menetti asuinympäristönsä noin kolme miljardia eläintä. Vastaavaa tapahtuu yhä useammin ympäri planeettaa. Lämpötilan nousu pitää vakauttaa ja kaiken suunnittelun pitää lähteä siitä, että raaka-aineet ja muut materiaalit saadaan kierrätettyä. Jos tähän päästäisiin jäteongelmaa ei olisi.
Tämä on ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta. Tulevaisuus on omissa käsissämme. Lapsenlapsemme tulevat tarkastelemaan tekemisiämme tai tekemättömyyttämme. Itsestämme riippuu kiroavatko he meidät alimpaan helvettiin, vai muistelevatko lämpimämmin,
Jos tulevaisuus ahdistaa, paras ohje jonka olen nähnyt, on alkaa tekemään jotain, vaikka kuinka pientä, tulevaisuuden hyväksi. Voi aloittaa omista elämänvalinnoista.
Lähteitä: Wikipedia; HS 4.2.2023; Käännekohdassa, Tiede planeettamme pelastajana, Johan Rockström, David Attenborough, Netflix
Huuhtanen 