Kirjoittanut Asko U. Huuhtanen
Netistä löytyy rajattomasti oikeaa tietoa ja rajattomasti täyttä tuubaa. Jos haluaa päivänsä pilata, voi sukeltaa vaikka Suomi24.fi keskustelupalstalle. Tällä en tarkoita, etteikö siellä olisi joukossa myös asiallista keskustelua. Ihmisten ilmastonmuutosajattelua tutkiva projekti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ETAIROS&SEED STN-tutkimushanketta. On käyty läpi noin 3500 vuonna 2020 tehtyä Suomi24.fi kirjoitusta.
Aikojen kuluessa väärän tiedon varassa on tehty paljon vääriä ratkaisuja ja aiheutettu kärsimystä. Lääketieteen historia on tästä hyvä esimerkki, muistetaan vaikka suoneniskentä eli veren valutus potilaasta tai lobotomialeikkaukset. Toisaalta tiede on itseään korjaava järjestelmä, tieteellistä tietoa testataan jatkuvasti. Virheelliset väittämät poistetaan ja pitkällä aikavälillä päästään yhä suurempaan tarkkuuteen ja oikeampaan tietoon. Sen sijaan väitteet ja käsitteet, joita ei testata, voivat säilyä satoja vuosia ihmisten mielissä. Väärillä käsityksillä on merkitystä, koska ne vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon. Sillä, mitä päättäjät tietävät tai luulevat tietävänsä esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, on suuri merkitys. Siksi on tärkeää tarkastella julkista keskustelua tieteellisen kriittisesti, kuten edellä mainitussa tutkimuksessa tehdään.
Yleinen tiedevastaisuus lienee vaikuttanut monien Suomi24.fi kirjoittajien käsityksiin. Ei uskota, että asiaa on tutkittu tieteellisellä asiantuntijuudella. Uskotaan, että osa tutkimuksesta on yksipuolista, ”ilmastouskovaista”, puolueellista, epäluotettavaa tai poliitikkojen, liikemiesten tai valtamedian intresseihin sovitettua.
Jotkut keskustelijat kritisoivat tietoon perustuvaa ajattelumallia sillä, että mikään tieto ei ole 100 % ja täysin lopullista. On mahdotonta esittää kaikki faktat ilmastonmuutoksesta lopullisena totuutena, koska tämä on vastoin tieteellisen tiedon luonnetta. Jos jokin tieteellinen väite osoittautuu virheelliseksi, se ei tarkoita, että kaikki muutkin väitteet olisivat virheellisiä tai jokin muu väite automaattisesti muuttuisi totuudeksi.
YK:n alainen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) IPCC on julkaissut kolme raporttia vuosina 2021 ja 2022. Elokuussa 2021 julkaistu raportti I keskittyi ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen, fysikaaliseen taustaan. Raporttiin on koottu tulokset yli 14000:sta vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Niiden pohjalta paneelin kutsumat 234 asiantuntijaa ovat koostaneet yhteenvedon ja arvioineet ilmastonmuutoksen etenemistä ja muutosta ajavia tekijöitä. Lisäksi raportin koostamisessa on ollut 517 muuta asiantuntijaa. Raportti tarjoaa kattavan kuvan ilmastojärjestelmissä havaituista muutoksista esimerkiksi pintalämpötiloista, hiilenkierrosta ja meren pinnan korkeuksista. Muutoksia tutkitaan paitsi kymmenien vuosien, myös tuhansien ja miljoonien vuosien aikasarjoina jäätiköistä ja merenpohjan sedimenttikerroksista. Suomi24.fi:n keskusteluissa väitetään toistuvasti virheellisesti, ettei ilmastonmuutosta eli lähinnä lämpötilanmuutosta ole pystytty mittaamaan tarpeeksi pitkältä ajalta, jotta ihmisen toiminnan vaikutus voitaisiin osoittaa. Jotkut uskovat, että kysymys on vain luonnollisista vaihteluista ja että ihmisen osuus on häviävän pieni. Luullaan myös, että aiemmin tehdyt mallit olisivat osoittautuneet täysin virheellisiksi. Kun itse aloin viitisenkymmentä vuotta sitten – paljon ennen internettiä – koota ympäristöön ja ilmastoon liittyvää materiaalia mappeihini, yksi perustrendi tuli näkyviin. Kun tutkimustieto lisääntyi, lähes aina todellisuus alkoi näyttää pahemmalta, kuin aluksi oli arvioitu.
Nykyinen ilmastonmuutos on lähes kokonaan ihmisen toiminnan aiheuttamaa. Todellisuudessa ilmastonmuutos on noudattanut aiemmin tehtyjä malleja ja – kuten edellä totesin – osin edennyt niitä nopeammin. Ilmastonmuutokseen ja sen seurausten simulointiin liittyy valtava määrä dataa ja monimutkaisia vuorovaikutussuhteita. Havaintodatan lisääntyessä ja tietokoneiden laskentatehon kasvaessa ilmastomallit ja ennusteet muutuvat yhä tarkemmiksi.
On totta, että ilmasto muuttuu myös luonnollisten tekijöiden vaikutuksesta. Näitä ovat auringon säteilyn vaikutukset, maapallon kiertoradan muutokset ja tulivuorien toiminta. On kuitenkin virheellistä ajatella, ettei nykyinen ilmastonmuutos johtuisi lähinnä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Tämä koskee etenkin viimeistä sataa vuotta, joilloin ihmiset ovat tuottaneet merkittäviä määriä kasvihuonekaasuja. Nykyisen ilmastonmuutoksen nopeus ja voimakkuus ovat tieteellisten tutkimusten perusteella aivan eri luokkaa, kuin on selitettävissä pelkästään luonnollisilla tekijöillä.
Aiheeseen erikoistuneen parhaaseen tutkimukseen ja aiheeseen erikoistuneiden tiedeyhteisöjen yksimielisyyden mukaan tiedetään siis, että poikkeuksellisen nopea ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on totta. Kiistaton tosiasia on, että ihminen on aiheuttanut nykyisen ilmastonmuutoksen lähes kokonaan ja vain ihmisen kiireellisellä toiminnalla sitä voidaan estää ja siihen sopeutua. Tärkeää on ymmärtää, että tämä ei ole yksi mielipide muiden joukossa, vaan tosiasioille ja kriittiselle argumentaatiolle perustuva tosiasia.
Suomi24.fi keskusteluissa tyypillinen erehdys ja virhe on siinä, miten ilmastonmuutos, ilmasto ja sää liittyvät toisiinsa. Kun talvella on lunta, kylmää ja pakkasta, saatetaan ajatella virheellisesti, siinäpä näitte, ei ole mitään ilmastonmuutosta. Samaan tapaan kovien kesähelteiden voidaan pitää – virheellisesti – todisteena – ilmaston lämpenemisestä.
Ei ehkä ymmärretä, että paikallisessa ilmastossa ei ole kyse yksittäisistä säähavainnoista, vaan laajemman alueen pitkän aikavälin, tyypillisestä 30 vuoden säätilastojen keskiarvosta. Nykyisen ilmastonmuutoksen myötä lämpötilat ovat maailmanlaajuisesti kohonneet ja äärilämpötilat, kuten helteet ja kuumuus, lisääntyneet. Osa lämmöstä on siirtynyt meriin ja uhkaa koralleja sukupuutolla.
Osa Suomi24.fi-palstalle kirjoittajista ei uskonut ilmastonmuutoksen juuri vaikuttavan Suomen oloihin. Jotkut näkivät vaikutukset lähinnä myönteisinä, kuten kasvukauden pidentymisenä, lämmitystarpeen vähenemisenä ja kulkemisen jalan tai autolla helpottumisena, kun talvet ovat lumettomia, jäättömiä ja lauhempia. Kasvukausi on jo pidentynyt, mutta entistä lauhemmat ja sateisemmat talvet heikentävät maaperän kantavuutta. Talvien lämmetessä vähenevä routa vaikeuttaa kasvien viljelyä ja lisää eroosioriskiä, vesistöjen ravinnekuormitusta ja kasvien sienitauteja, sillä routa on sekä luonnollinen maaperän muokkaaja että viljelysmaiden suoja yhdessä lumen kanssa.
Sateen ja loskan määrän ennustetaan lisääntyvän samalla, kun talvet lämpenevät. Aluksi lumen määrä voi jopa lisääntyä sateiden määrän kasvaessa. Voimistuvat rankkasateet katkovat helteisempiä kesäpäiviä, myös keväisin ja syksyisin sataa enemmän. Mahdolliset tulvat uhkaavat Suomen herkkiä vesistöjä ja vesivaroja. Suomelle voi ilmastonmuutoksesta olla sekä hyötyä että haittaa, mutta maailmanlaajuisesti haitat ovat paljon suuremmat kuin hyödyt. Jo aiemmin on havaittu, että pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, lämpenemisen nopeus on suurempi kuin verrattuna maapallon muihin alueisiin. 8.9.2022 julkaistu viimeisin IPPC:n raportti näyttää, että muutos pohjoisilla alueilla on vielä nopeampi, kuin aiemmin on laskettu.
Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2019 blogissaan Iltalehdessä, että Suomeen tulee muuttamaan useita miljoonia ihmisiä pelkästään ilmastonmuutoksen seurauksena: ”Eikä sitä meiltä kysytä.” Tästä seurasi lukemattomia järkyttyneitä kommentteja, joita en enää löytänyt. Muistaakseni osa tuomitsi tämän aivan realistisen tulevaisuuskuvan huuhaaksi ja osa oli sitä mieltä, että rautaa vaan rajalle, ei tänne niin vaan tulla. Sen voi sanoa varmaksi, että emme elä missään lintukodossa, kun maailma mullistuu. Näyttää siltä, että isot alueet väkirikkaista mantereista muuttuvat elinkelvottomiksi. Puhtaan veden puute on jo nyt miljardien ongelma. Tuskinpa miljoonat ihmiset suostuvat kuolemaan kauniisti paikalleen. Tieto kulkee nykyisin siitä, missä on paremmat elinolot.
Ilmastonmuutoksen välittömät syyt ovat luonnontieteellisiä, mutta juurisyyt ovat ihmisen toiminnassa ja toimintaa ohjaavassa ajattelussa. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää ihmisen toimintaa eli harhaiset ajattelumallit pitäisi saada torjuttua. Ne ovat uhka sekä ihmiselle itselleen, että luonnolle. Aika näyttää, olemmeko elinkelpoinen laji.
Lähteitä: Tutkijatohtori Mari Myllylä ja Professori Pertti Saariluoma, Kanava 5/2022. Materiaalina on käytetty tekstissä mainittua tutkimushanketta; Iltalehti 15.12.2019 Osmo Soininvaaran blogi
Huuhtanen 