ME LÖSSYKÄT LÄNSIMAALAISET VS. VENÄJÄN HÄIKÄILEMÄTÖN AGRESSIO

Kirjoittanut Asko U. Huuhtanen

Hyvinvointivaltio pehmentää ja veltostuttaa osan asukkaistaan. On niin mukavaa vaatia koko ajan lisää palveluja ja mukavuuksia. Kaikki pitäisi saada itselle heti ja nyt, kauemmas tulevaisuuteen ei jakseta eikä viitsitä katsoa tai varautua. Vanha ja unohtunut ajatus kuului: ”Älä kysy, mitä maasi voi tehdä sinun hyväksesi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä maasi eteen.” Kuulostaa varmaan monista omituiselta ja vanhanaikaisen naivilta ajatukselta.

Euroopassa on tehty kyselyjä siitä, pitäisikö Venäjän törkeää ryöstö- tappamis- ja raiskausretkeä vastustaa pakotteilla – kuten tällä hetkellä johonkin mittaan tapahtuu. Suuri osa ihmisistä vastaa tähän kysymykseen myöntävästi. Kun jatketaan lisäkysymyksellä entäs sitten, jos elintasomme tästä kärsii, polttoaineiden, sähkön ja ruuan hinta nousee, muuttuu ääni kellossa ja suuri osa vastaajista kääntää takkinsa. Takerrutaan tähän hetkeen, ei nähdä asioiden laajimpia yhteyksiä ja vaikutuksia tulevaisuuteen.

Kerrataan lyhyesti: Venäjän menneisyyden harhoissa elävä nykyjohto laskee tietyt alueet omaksi etupiirikseen, joihin se haluaa laajeta ja määrätä kaikesta. Kun Putin viime vuoden lopulla ilmoitti, että Suomi ei saa liittyä Natoon, kävi varmaan jokaiselle selväksi, että me olemme osa tuota etupiiriä Venäjältä katsoen. Ukraina on jo kauan yrittänyt kehittää korruptoitunutta yhteiskuntaansa,  talouttaaan ja luoda suhteita länteen. Venäjä on korruptoitunut rosvotalous, jossa pieni eliitti kähmii luonnonvarat ja kansantuotteen omiin taskuihinsa. Valtiovalta, rikollisjärjestöt ja entinen KGB (nykyinen FSB), toimivat hyvässä yhteistyössä. Järjestelmä rakentui tähän toimintamalliin 90-luvun hulluina vuosina. Taisteluja omistuksista käytiin niin tuliasein kuin korruptoituneessa oikeuslaitoksessa. Syntyi miljardöörien luokka, joiden etujen mukainen uusi järjestelmä on. Pietarissa Putinin väki otti 90-luvulla yhdessä erityisen pahamaineisen rikollisjärjestön Tambovin kanssa haltuun valtavan valtiollisen holding yhtiön BMP:n. Yhtiöön kuului muun muassa öljyterminaali ja kauppalaivasto.

Näistä murrosajoista on kirjoitettu lukemattomia kirjoja, laajin ja perusteellisin itselleni käteen osunut on Catherine Beltonin ”Putinin sisäpiirissä – Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan” (suomeksi Docendo Oy 2021). Kirja on yli 600 sivuinen, eikä ole mitään mieltä ylentävää luettavaa. Sen julkaisu lännessä yritettiin estää oikeustoimin.

Lännen pankkijärjestelmästä tuli osa Venäjän varastettujan omaisuuksien kähmintää ja siirtämistä peiteyhtiöihin ja veroparatiiseihin. Lontoon finanssikorttelit olivat erityisen päteviä tässä, tietenkin kaikkien sveitsiläisten, saksalaisten, amerikkalaisten ja monien muiden maiden suurpankkien ohella. Useat EU-maat myöntävät maansa passin kenelle tahansa sopivaa sijoitusta ja maksua vastaan. Passilla voi matkustaa vapaasti Schengen alueella. Tosin 2020 EU:sta eronnut Britannia ei kuulu enää Schengen alueeseen, kuten EU-maat ja muutama muu.

Venäläisten oligarkkien omistuksiin on vuosien kuluessa siirtynyt valtava määrä kiinteistöjä ja muuta omaisuutta EU-maissa. Huippukalliit huvipurret ovat esimerkki oligarkkien tarpeesta näyttää varallisuuttaan. Erityisesti saarivaltiot Kypros ja Malta ovat myös ”kunnostautuneet” tässä rahansiirtojen kähminnässä. EU:n pankkitarkastus ei ainakaan takavuosina löytänyt Kyproksen pankkijärjestelmästä mitään huomautettavaa – hyvä kysymys on miksi ei? Britannian oikeuslaitos sekaantui kritiikittömästi venäläisten oligarkkien keskinäisiin valtapeleihin, näissäkin yhteyksissä on epäilty laajamittaista korruptiota. Englannin maaperällä venäläisten agenttien tekemien murhien ja murhayritysten sekä Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen tilanne on muuttunut, suhteet heikentyneet. Venäjällä näkyy nyt puheenvuoroja, että kun he aloittavat ydinsodan, ensimmäiseksi tuhotaan Lontoo. Venäläisten itsetunto on kummallinen sekoitus äärimmäistä alemmuudentuntoa ja toisaalta taivaisiin yltävää itsekorostusta sekä pullistelua ja kuvitelmia omasta  moraalisesta ylemmyydestä ja ikivanhojen arvojen puolustamisesta.

Nykyjärjestelmän säilyttäminen on Venäjän eliitin, oligarkkien, silovikkien eli voimaministeriöiden, armeijan, FSB:n ja muun valtaa lähellä olevien piirien etuoikeuksien säilymisen ja valtion luonnonvarojen varastamisen jatkumisen elinehto. Jos Ukraina olisi saanut kehittyä vähitellen hyvinvoivaksi, demokraattiseksi oikeusvaltioksi, se olisi ollut vaarallinen esimerkki Venäjälle ja sen  valtaapitävien asemalle.  Putinin muistissa on kauhukuva Itä-Saksan vuosilta 1989-1990, kun kansanjoukot osoittivat mieltä kaduilla ja vanha valtajärjestelmä romahti. Siksi nyt Venäjällä voimassa on äärimmäinen kontrolli tavallista kansaa kohtaan. Muutama väärä mielipide tai sana voi merkitä vankilaa ja muita ikävyyksiä. Valtiollinen yhden totuuden propaganda on viritetty äärimmilleen, vähänkin laajakatseisempi  tiedonvälitys on kuristettu olemattomiin.

Yhä selvemmin tulee myös esiin venäläinen historiakäsitys siitä, että Venäjän kuuluu laajentua. Tämä on sitäkin käsittämättömämpää, koska valtavista luonnonvaroista huolimatta, maan laajat syrjäseudut, tieverkosto ja infra on täysin rappiolla. Taisi olla 1980-luvulla, kun esitettiin kysymys: ”Mikä muistuttaa eniten 1800-luvun venäläistä kylää?” Vastaus: ”1900-luvun venäläinen kylä.”

Historiaa käytetään valikoiden ja vääristellen näitten käsittämättömien etupiiri- ja laajentumisajatusrakennelmien tukena. Putin kai kuvittelee olevansa uusi Pietari Suuri, vaikka on itse melkoisesti lyhyempi mies. Medvedev, jota venäläiset itse pitävät pilkan kohteena, yrittää tehdä itsensä tarpeelliseksi räkyttämällä kuin hysteerinen piski. Joku kirjoitti sattuvan kielikuvan, kuinka Medvedev räkyttää ja aina välillä haukahtelun ohessa vilkaisee nöyrästi isäntäänsä, menikö oikein, saanko hyväksyntää. Ilmeisesti Medvedillä on aito hätä asemansa puolesta – kielenkäyttö on törkeydessään ainutlaatuista jopa venäläisellä mittarilla.

Jotkut ovat arvioineet, että hyökkäys Ukrainaan on harhaisten menneisyysnäkemysten lisäksi Putinin vallansäilytys operaatio. Venäjä ei ole lähtenyt kehittymään, tyytymättömyys on laajaa. Hyökkäys Georgiaa 8.8.2008 ja Krimin miehitys 2014 nostivat Putinin suosion hetkeksi korkealle. Ehkä nyt on kyseessä saman kuvion toisto, tosin paljon suuremmilla panoksilla. Lännessä pitäisi lopulta oppia se, että normaali järkevä ajattelu ei ohjaa Venäjän toimintaa. Sen öykkäröinti pysähtyy  vasta sitten, kun vastassa on riittävästi voimaa.

Kremlin johto laskee, että länsimaiden henkinen kantti ei kestä laskevaa elintasoa, nousevia elinkustannuksia, sakkaavaa taloutta. Kannattaa katsoa, millainen olisi se maailma, jossa Venäjällä olisi sananvaltaa. Millaiset ovat sen arvot ja toimintamallit.

– Kansanvalta, liberaali ajattelu ja demokraattiset toimintamallit, esimerkiksi rehelliset vaalit, ovat kauhukuva Putinille ja vanhan polven KGB- väelle.

– Valehtelu, asioiden vääristely on normaali hyväksytty toimintatapa. Sopimuksilla, lupauksilla tai puheilla ei ole mitään merkitystä, ne ovat vain välineitä tavoitteiden saavuttamiseen. (Muistetaan esimerkiksi lupaukset Ukrainalle, kun se luopui alueellaan olleista ydinaseista Neuvostoliiton hajotessa.)

– Venäläiset luulevat, että kaikki muut ajattelevat samoin, ovat yhtä kyynisiä, laskelmoivia ja lähellä nihilismiä, jossa mitätöidään lähes kaikki inhimmilliset arvot. Tällä ajattelulla on pitkät historialliset juuret. Rehellisyys ja luottamus ja sopimuksista kiinni pitäminenluokitellaan Venäjällä typeryydeksi.

– Toiminta Ukrainassa näyttää selkeästi, millainen on ”pyhän Venäjän” tapa toimia. Siviilien hengillä ei ole mitään merkitystä. Ohjusiskut, tykistötuli ja pommitukset suunnataan kyynisesti sairaaloihin, synnytyslaitoksiin , ostoskeskuksiin, sähköverkkoon, teihin, vesijohtojärjestelmiin ja yleensäkin kaikkiin elämälle tärkeisiin kohteisiin. Näin kuvitellaan, että ukrainalaisten puolustustahto saadaan nujerrettua. Tämä ei onneksi näytä onnistuvan.

– Venäjällä ei edes omien sotilaiden hengellä ole mitään merkitystä. Rintamalle pakotetaan ja painostetaan ihmisiä harhaanjohtavilla väitteillä ja lupauksilla, enimmäkseen Venäjän syrjäseuduilta. Näitten ihmisten kuolema ei vaikuta mielialoihin Moskovassa tai muissa suurkaupungeissa.

– Venäläiseen sotilaskoulutukseen ei kuulu nähtävästi kansainvälisten sääntöjen opiskelu siitä, että tarpeeton siviilikohteiden tuhoaminen on sotarikos. Ryöstelyyn, raiskauksiin ja siiviilien tappamiseen syyllistyneet palkitaan kunniamerkeillä. Ukrainasta viedään kaikki käyttökelpoinen aurinkopaneeleista ja kodinkoneista wc-pyttyihin. Kertoo jotain Venäjän elintasosta, kuvitelkaa uljas venäläinen soturi vessanpytty kainalossaan.

– Sotilastoiminta ydinvoimaloiden lähellä osoittaa täydellistä tietämättömyyttä ja/tai piittaamattomuutta tai järjen köyhyyttä.

– Putin yrittää aiheuttaa tarkoituksella maailmanlaajuista nälänhätää ja olettaa, että näin saadut pakolaisaallot saavat Euroopan polvilleen. Paitsi, että venäläiset varastavat viljaa, he myös miinoittavat peltoja ja estävät viljan kuljetukset meritse Ukrainasta Välimeren maihin, lähinnä Afrikkaan.

Jokainen uutisia seuraava tietenkin tuntee edellä luetellut asiat. Niitä on vain pakko kerrata, ettei totuus unohdu ja laimene mielissä ajan kuluessa. Lännessä poliitikot ovat paljolti riippuvaisia meidän äänestäjien mielialoista. Jokaisen pitäisi tajuta, että nyt käydään taistelua meidän jokaisen tulevaisuuden maailmasta. Linjaavatko sen mielenvikaiset diktaattorit, joille ihmisillä on vain välinearvo ja henki ei merkitse mitään. Vai voimmeko elää oikeusvaltioissa ja kehittää maitamme demokratian pelisäännöillä.

Sinänsä on masentavaa, että Venäjän alennustilan lisäksi USA:n kehitys liukuu kohti aatteellista kivikautta, eli maa muuttuu eri aatesuuntien ja keskinäisen vihan taistelukentäksi. Poliittinen kaksipuoluejärjestelmä ei toteuta enemmistön tahtoa, vaan upporikkaiden ja uskonnollisten  menneisyyteen tuijottajien muinaisia käsityksiä. Politiikan äärireunoilta löytyy Euroopastakin monista maista Venäjän rahoittamia puolueita ja liikkeitä, joiden ainoa tarkoitus on repiä, hajottaa ja tuhota luottamus yhteiskuntajärjestykseen.

Toisaalta tulevaisuus on paljolti meidän omissa käsissämme, muistetaan perusasiat, pidetään pää kylmänä, eikä valiteta pienistä.

Lähteitä: Catherine Belton, Putinin sisäpiirissä, Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan, Docendo Oy, 2021 ; Wikipedia