Kirjoittanut Kari U. Huuhtanen
Pienet vihreät miehet eivät vuosikymmenien odottelustamme huolimatta tulleetkaan 2014 Marsista, vaan vastoin kaikkia näitä aiempia odotuksiamme Venäjältä. Tuolloin tunnuksettomat, hyvin aseistetut naamioituneet miehitysjoukot maastopuvuissaan ja ilman kansallisia tai muitakaan tunnuksia pohjustivat vallalla olevaa Ukrainan tilannetta jo Venäjän ottaessa Krimiä haltuunsa. Kokonaisuutta lienee mietitty Putinin joukkojen keskuudessa jo pitkään ja hartaasti. Levittäydytään vähitellen ja valtio kerrallaan siten, että länsimaat eivät voi tilanteeseen puuttua ydinsodan tai muun vakavan sotilaallisen uhkatekijän kummitellessa valtioiden päämiesten ja kansakuntien takaraivoissa. Putin halunnee palauttaa Venäjän vanhaan 1917 imperiumin rajoihin ja mahdollisuuksiensa mukaan laajentaa valtakuntaansa vielä tästäkin. Kuten olemme jo useasti saaneet kuullakin, lienee Suomikin osa tätä sairasta suunnitelmaa, ainakin jossain vaiheessa.
Onneksemme tavallisesti suuruudenhulluuden iskiessä ihmiseen tämä samalla myös sokeutuu tekemisiinsä. Putin on jo selkeästi sokeutunut ja ns. lähtölaskenta on alkanut. Laajin sokea piste hänellä lienee käsityksissään oman armeijansa suorituskyvyn suhteen. Seuraajastakaan ei vielä ole tietoa, saattaahan tuokin olla huomattavasti edeltäjäänsä hullumpi vaan toivottavasti ei älykkäämpi.
Olemme vuosikymmenien saatossa saaneet seurata useampia kansainvälisiä kahakoita, joissa liikutellaan massiivisia määriä sotakalustoa ja sotilaita. En näin äkkiseltään niiden osalta kuitenkaan muista, että minkään toisen valtakunnan armeijalta olisi päässeet ruoat, polttoaineet tms. tykötarpeet loppumaan ennen sotatantereelle perille pääsyä. En myöskään muista kuulleeni sotakaluston polttoaineiden myymisistä ”omaan piikkiin” tai tolkuttomasta ryyppäämisestä taistelujen alkamista odotellessa. Mikäli Venäjän aloittamista sotatoimista Ukrainaa vastaan pitäisi väkisin löytää jotain positiivista, niin on hyvä, että hyökkääjänä toimii läpeensä korruptoitunut rosvovaltio, jonka perinteet mahdollistavat tämän tyyppisen oman toiminnan alas ajamisen ja keskinäisen ryöstelyn sekä annettujen käskyjen noudattamatta jättämisen. Ampukaa vaan omaan nilkkaan, se on meille kaikille muille paras mahdollinen vaihtoehto. Toki kaikkeen Ukrainan tilanteeseen liittyvään viestintään, tulipa se sitten miltä suunnalta tahansa, tulee suhtautua äärimmäisen kriittisesti sillä vielä venäläistä totuuttakin suurempi valhe on sotapropaganda jota kukin osapuoli levittää omien intressiensä mukaisista lähtökohdista.
Olen erittäin tyytyväinen, että edellisessä tarinoinnissani (”SILMIEN VÄLLIIN RYSSÄÄ!”) olin totaalisen väärässä ainakin EU:n yhtenäisyyden osalta. Kuten muussakin elämässä, on vaikeuksilla tapana yhdistää ja hyvä näin, EU tuntuu yhdistyneen. Toki pärjäisimme vallan mainiosti ilman näitä vaikeuksiakin, mutta tällä hetkellä se ei itsestämme riippumattomista syistä ole mahdollista. Itse asiassa lähes koko länsimainen maailma on nyt liikkeellä samansuuntaisin ajatuksin Venäjän sotatoimia vastaan. Erilaiset pakotteet, hitaahkosta aloituksestaan huolimatta, tulevat kirpaisemaan voimakkaasti Venäjää ainakin pitkässä juoksussa. Maa tullaan myös eristämään ns. normaalista kanssakäymisestä länsivaltioiden kanssa toistaiseksi. Toivottavasti tuo toistaiseksi on pitkä aika.
Ukrainan tilanteen vakautta horjuttavien Venäjän toimien johdosta käyttöön otetut rajoittavat toimenpiteet tulevat valitettavasti kuitenkin kirpaisemaan ennen kaikkea syytöntä osapuolta eli Venäjän kansalaisia Venäjällä tai muualla päin maailmaa. Huonoimmassa osassa näistä tulevat olemaan Venäjällä asuvat ja sinne jäävät. Jossain vaiheessa ainakin osalle heistä tulee tarve lähteä, viimeistään järkevien elinmahdollisuuksien loppuessa. Ulkomailla majailevat oligarkit kyllä pärjäävät suurien kiinteistöjensä sekä paksujen lompakkojensa turvin, asetetuista pakotteista huolimatta.
Parempiosaisten pakohan on Venäjältä jo pienessä mittakaavassa alkanutkin. Maansa jättävät venäläiset täyttävät nyt Allegro-junat Suomeen. Sitähän emme voi tietää, onko joukossa näitä pieniä vihreitä miehiä, jäävätkö siirtyjät Suomeen vai pitävätkö maatamme vain välttämättömänä välietappina. Toivottavasti rajavartiostollamme sekä tullilaitoksellamme on tulijoista rivikansalaistamme parempaa tietoa ja -käsitykset. Mikäli asiaa ei seurata tai tilannetta tunneta voi tulevaisuutemme näkymät olla nykyistäkin epävarmemmat. Varsinaista sotilaallista uhkatekijäähän ei rajoillamme tällä hetkellä ole, Venäjää lukuun ottamatta, mutta uhkatekijä se on sisäinenkin sellainen.
Ukrainan sotaa pakenee kohtapuolin varmastikin enemmän, kun tuo tämänhetkinen n. miljoona ihmistä. On aivan varma, että Suomi saa heistä osansa, joidenkin arvioiden mukaan jopa kymmeniä tuhansia. Heille tulee järjestää paikka ja turvapaikka, he ovat aidosti sen tarpeessa. Kukin EU:n jäsenvaltio järjestäkööt nämä paikat kokonsa ja kykyjensä mukaan. Ukraina ei sotaa aloittanut eikä käsitykseni mukaan siihen mitään aihettakaan antanut. Toki Putinin ja muun rosvojoukon mielestä erimielisyys ja erilaiset käsitykset maan omasta tulevaisuudesta voi olla riittävä syy sotimiseen, mutta länsimaisen sivistyneemmän ajattelutavan mukaan sotaan tarvitaan joitain muitakin perusteita.
Jo nyt on nähtävissä, että tulemme saamaan kohtuullisen paljon väestönsiirtymää myös Venäjältä. Ovatko he turva- tai läpikulkupaikan tarpeessa tai siihen edes oikeutettuja tulee tarkasti harkita. Mikäli ovat, niin en suosittele majoittamaan samoihin vastaanottokeskuksiin ainakaan ukrainalaisten kanssa. Voisi syntyä Suomessa sisällissota, johon ei kuitenkaan löytyisi suomalaisia osallistujia lainkaan. Ehkä jo nytkin ylikuormittunut poliisimme saisi ravata jatkuvalla syötöllä erottamassa kyseisiä kansallisuuksia toisistaan. Yksi mahdollisuus olisi tietysti kansallistaa Teboilin kaikki tontit ja perustaa niihin venäläisten omat vastaanottokeskukset. Polttoainejakelua ei asemille kuitenkaan kannata jättää, jottei ”Molotovit” yleisty Suomessakin. Toisaalta, kukapa estää jälleen laittamasta rajaa kiinni ja estää kokonaan itärajan muutto-/pakolaistulva. Minkä takia suomalaisten tulisi keräämällä kerätä ongelmia tieten tahtoen itselleen. Sulkemalla Venäjän raja voisimme myös edesauttaa paljon odotettua kansannousua ja vallanvaihtoa siellä. Jospa Venäjänmaan päätöksentekoon ja toimintoihin saataisiin viimeinkin jonkinlaista järjenkäyttöä aikaiseksi, eiköhän tuo 1917 imperiumihaave ole kuitenkin historiaa ja nykymaailmassa täysin saavuttamattomissa.
Humanitäärisin perustein raja tulisi joidenkin käsitysten mukaan pitää kaikille auki, mutta saatiinhan tuo kiinni Koronankin yllättäessä ……. vai saatiinko? Olisiko nyt hyvä ottaa oppia lähimenneisyydestä?
Lähteet: Iltalehti.fi, iltasanomat.fi, Wikipedia, mtvuutiset.fi, yle.fi
Huuhtanen 