Uskonnolliset ääriliikkeet = järjestäytyneet rikollisryhmät

Kirjoittanut Kari U. Huuhtanen

Maailmamme palaa, mutta sotien juurisyistä ei juurikaan kyetä tai uskalleta vetää kansainvälisellä tasolla yhteneviä johtopäätöksiä. Voi mennä maine tai jopa tulla leima otsaan. Pelko kahlitsee useimman suunpielet vielä tänäkin päivänä. Pelko vaan on muuttanut muotoaan. Erimielinen ei nykyisin ole tulkittavissa yhteiskuntakelpoiseksi, kuten vielä kymmenisen vuotta sitten oli. Ilman eri, omasta mielestään sivistyneiden, kansakuntien tuottamia yhteisiä näkemyksiä ja toimenpideohjelmia ei koskaan myöskään kyetä sotia lopettaviin, estäviin saati ennalta ehkäiseviinkään toimiin. Aiheesta kuitenkin jatkuvasti kirjoitellaan ja sitä tutkitaan ympäri maapalloa varsin suurta viisautta omaavien yksilöiden sekä yhteisöjen toimesta, näin on tehty jo tuhansia vuosia. Yhteisten toimenpidepuutteiden osalla kyseessä taitaa olla tuo samanmoinen ihmisen perisynti, mikä on havaittavissa monissa muissakin yhteyksissä. Eri aiheista huutelijoita, tietäjiä ja kehitysehdotusten heittelijöitä löytyy ympäriltämme ”pilvin pimein”, mutta ne oikeat osaajat, toimenpiteiden suunnittelijat ja ”jalkauttajat” puuttuvat. Mitä enemmän ääntä, sen vähemmän tekemistä ja osaamista – tavallisesti.

Miksi?

Aiheeseen liittyy vastuu ja tällä hetkellä vastuun ottajat sekä kantajat ovat varsin uhanalainen laji. Vastuunkantajat lienevät jossain määrin risteytyneet muun kansan kanssa ja lajikehityksen myötä meille on syntynyt uusi laji – selittäjät. Kun kohtaat mihin tahansa asiaan liittyvän ongelman omassa elämässäsi ja haluat tuohon ongelmaasi ratkaisun, niin kenet tapaat ensimmäiseksi? Selittäjän. Selittäjän, jolla on vastaus tai vasta-argumentti mihin tahansa esittämääsi asiaan. Mikäli epäilet, niin käväise jälleen joko Postin tai Gigantin pakeilla, näistä paikoista saat selityksen kaikkeen muuhun paitsi siihen, kenen olemassaolo on oikeutetuin, ukrainalaisten, venäläisten, israelilaisten vai palestiinalaisten.

Tämän globaalin vastuunkantajien uhanalaisuuden voisi vaikka havainnollistaa Suomen nykytilanteesta, joka toki on ns. ”päättymätön ympyrä” ja sen toistaiseksi keksimättömän ikiliikkujankin lailla toistaa itseään aina neljän vuoden sykleissä.

Lyhyesti: Talous kuralla – keskiarvotoimenpiteet tilanteen korjaamiseksi on demokratian ja kaupankäynnin keinoin sovittu – ”vastuunkantajatkin” on viimein löydetty – AY-riekkujat iskevät kapuloita rattaisiin – sovitaan jokaiselle jotain, se huonoin malli – tukitaan seisojilla torit ja portit – pistetään työnantajat tiukoille, kaikki kärsivät – vienti ei vedä, rahat loppuvat pakko palata töihin – talous edelleen kuralla.

Ymmärrän hyvin, miksi vastuunkantajat katoavat joukoistamme. Kaikesta tehottomuudestaan huolimatta demokratia toimisi lähes kaikissa valtakunnissa ja lähes kaikilla osa-alueilla – paitsi taloudessa ja yhteiskuntien kriittisten toimien toimivuuden kehittämisessä. Joskus demokratiassakin vahva johtajuus on paikallaan. Vahva johtajuus kun ei ole ”diktatorismia”. Päätöksentekokyvyttömyys ei palvele ketään. Ruotsinkaan yhteiskuntarakenteen mallia ei enää tahdota suvaitsevimmissakaan piireissä pitää ensisijaisena suosituksena yhteiskunnan kehittämistoimissa muille valtakunnille – edes niille kehittymättömimmille. Demokratia on aina keskiarvojen hakemista. Tulisi kuitenkin ymmärtää, että keskiarvot ovat vain keskiarvoja ja vastuunkantajan tulee saada myös toimivalta. Ilman toimivaltaa vastuuta on aivan tarpeetonta ottaa tai edes yrittää kantaa. Vastuuta ei myöskään voi delegoida, tehtäviä voi.

Tavallisesti näissä ns. sivistysyhteiskunnissa tuon toimivallan päättäjille antaa kansa – se sama kansa joka joitain, ansaitsemattomiaankin etuja menetettyään alkaa nälkäisen suden lailla ulvomaan joukkojaan kasaan ja miinoittamaan tietä itse valitsemilleen vastuunkantajille. Ota siinä sitten vastuuta, kehitä yhteiskuntia ja rakenna maailmaan rauhaa. Voi olla aika toivoton tehtävä, vaikka löytäisikin kansainvälisistä verkostoistaan samanmielisiä ja -tahtoisia sekä osaavia ”rakentajia”. Mitä vaikeammaksi toimivallan saaminen ja aidot mahdollisuudet kantaa saatua vastuuta muodostuu, tuon evoluutio-ongelman lisäksi, sen vähemmän kykeneviä vastuunkantajaehdokkaita saamme tarjolle. Kokemattomia ja elämää ulkonäön tai pankkitilin sekä eri väristen lasien läpi mulkoilevia ”some-addikteja” ja pystyyn kuivuneita ”väyrysiä” toki löytyy joka kulmilta, mutta niillä avuilla ei maailmaa pitkälle rakenneta – kuten olemme saaneet havaita.

Eipä taida olla ns. ”kirkonmiehistä tai -naisistakaan” apua vastuun kantamisessa tai maailmanpalojen sammuttamisissa, sillä erilaiset uskonnot ja uskomukset ovat nimenomaan niitä juurisyitä, miksi maailmalla ihmiset tappavat toisiaan. Ennen nykymuotoista, kehittynyttä tiedonvälitystä luulimme erilaisten kirkkojen ja ismien tuovan pienelle ihmiselle tämän ansaitsemaa ja tarvitsemaa turvaa sekä mahdollista hengenravintoa, mutta voi kuinka väärässä olimmekaan. Viittaan mm. Katolisen kirkon vuosisatoja kestäneisiin, sittemmin julki tulleisiin sisäisiin hyväksikäyttöhaasteisiin sekä maailman toiseksi suurimmaksi uskonnoksi levinneen islaminuskoisten monipolvisten ihmisarvon tulkintojen johdosta suoritettuihin sukupuolen perusteella alistamisiin ja jatkuviin sotimisiin ”vääräuskoisia” vastaan ympäri maapalloa. Ei taida sen kummemmin peruskristittymmekään päästä esiintymään synnittömänä vuosisatoja jatkuneesta ansiottomasta veronkeruusta tai lähetystyöstään huolimatta. Tämä uskonryhmä on kuitenkin toimissaan onnistunein edellisistä, sillä onnistumisprosentti on 50. Ovat hyvin onnistuneet tuossa veronkeruussa. Ihmiskunnan kehittymisen perusteella lähetystyö, mikäli tarkoituksena oli saavuttaa harmoninen yhdessäelo, on vieläkin alkutekijöissään.

Jos vuonna 1985 konfliktien kesto oli vielä n. 13 vuotta, niin vuonna 2021 se oli noussut jo n. 20 vuoteen. Onko tämä rankaisemattomuuden yleistymisen, siis eri ismien paremman tartuntapinta-alan leviämisen, ilmastonmuutoksen vai järjestäytyneen rikollisuuden vahvistumisen ansiota? Toki, voihan kysymyksessä olla myös ns. sivistymättömän kansanosan tolkuton lisääntyminenkin. Tällöinhän ns. sivistyneistön prosentuaalinen osuus maapallon väestöstä olisi pienentynyt ja luonnollisena seurauksena tuo heikkolahjaisempi ja sotaisampi väestönosa saisi jatkuvasti entistä suurempia toimintamahdollisuuksia ismiensä ja sotiensa levittämiseen koko maapallolle…..vai olisiko näin jo käynytkin?

Täysin ei voida pois sulkea venäläisen sotastrategian oppien leviämistäkään. Mitä enemmän rautaa, ajankäyttöä ja ihmisuhreja, sen paremmat neuvotteluasemat. Tämä ”russofobia” toki perustuu vain vaatimattomiin henkilökohtaisiin havaintoihin uutisvälineistämme.

Blogissamme on jonkun vuoden aikana arvioitu useita erilaisia asioita ja annettu monia suoria tai epäsuoria ratkaisumalleja erilaisiin tilanteisiin. Koska haluan tällä kertaa esittää asiani yksinkertaisesti, mutta selvästi niin pyrin pitäytymään faktoissa ja antamaan selkeän ratkaisumallin/ratkaisumalleja sotien ja väkivaltaisuuksien lopettamiseksi maapallolla. Meillähän olisi monia muitakin, elinolosuhteisiimme vahvasti vaikuttavia haasteita ratkaistavana jos vain selkkausten selvittelyltä ehtisimme. Kun saamme sodat loppumaan, niin pääsemme keskittymään täydellä teholla mm. ilmastomuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin.

Ensimmäiseksi kaikki uskonnolliset ääriliikkeet, tai itse asiassa kaikki uskonnolliset liikkeet tulisi määritellä järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi sillä niitähän ne näyttävät toimiensa perusteella olevan. Lisäksi kaikki eri uskontoihin liittyvä näkyvä tai näkymätön toiminta tulee keskeyttää välittömästi esimerkiksi tartuntatautilain perusteella. Käsitykseni mukaan esim. Suomen lainsäädännössä ei ole paljoakaan yhteneväisyyksiä vaikkapa Sharia lain kanssa, kuitenkin sitä kyseisen uskonnon harjoittajien piireissä noudatetaan paremmin kuin vaikkapa Suomen lainsäädäntöä. Tämän voi tarkistaa halutessaan Helsingin rautatieaseman odotusalueella seisovilta taksikuskeilta, he varmastikin kommunikoivat aiheesta mielellään. Ota asiaa tarkistaessasi kuitenkin joku iso ja vahva ystäväsi sekä käsiase mukaan ennalta ehkäistäksesi kulttuurien välisiä yhteentörmäyksiä. Katolisen kirkon edustajat osaavat varmastikin vastailla piireissään suoritettuun seksuaalivalistukseen ja siihen liittyvien toimiensa lain mukaisuuteen eri valtioissa. Kristinuskoa edustavat laitokset erilaisine lohkoineen ja lahkoineen antavat varmastikin kysyttäessä ajantasaista tietoa telttakonferensseista, lauluilloista, verosuunnittelusta ja sen hyväksyttävyydestä eri yhteiskunnissa. Vastaavat haasteet lienevät Suomen lisäksi myös kaikissa muissakin ns. sivistysvaltioissa.

Kaikesta huolimatta ja edelleen Suomessa tulee kuitenkin säilyttää uskonnonvapaus, mutta tunnistaa ja tunnustaa se tosiasia, että uskonto tai usko on jokin abstrakti asia yksilön ajatuksissa eikä kyseinen asia perustu mihinkään tuntemaamme tai tunnustamaamme aidosti olemassa olevaan ”ylempään voimaan” saati lakiin. Tämän tiedostettuamme ja tunnustettuamme voimme nykyistä nopeammin ja tehokkaammin sekä avoimimmin mielin puuttua turvallisuusriskeiksikin luokiteltavissa oleviin uskonnollisiin toimiin ja jopa ennalta ehkäistäkin niitä.

Toiseksi väkivaltaisen ja heikompilahjaisen väestönosan tolkutonta lisääntymistä ja sen aseman vahvistumisen vaikutuksia suhteessa rauhaa rakastavaan väestönosaan voidaan myös lieventää syntyvyyden säännöstelyllä. Näinhän Kiinassakin joskus tehtiin. Mikäli työ ei onnistuisi vapaaehtoiselta pohjalta, niin mobilisoidaan jo nytkin käytössä oleva kansainvälinen sotakoneisto Välimerelle, Mustamerelle ja ehkä myös Kaspianmerelle. Ei suinkaan sotaisiin toimiin, mutta lentokoneista ja isoista sota-aluksista voitaisiin ammuskella ehkäisyyn liittyvää tarpeistoa sekä mereen että ympäröiviin maihin. Mikäli tämä ei olisi humaanissa mielessä hyväksyttyä, niin sitten rauhoittavaa lääkitystä sopivassa mittakaavassa. Jospa tuo tappamisen halu hieman hiipuisi ilmaisella lääkityksellä.

Kolmanneksi, mikäli edelliset keinot eivät olisi toteutettavissa, niin ainahan me voimme hyväksyä tilanteen. Toteamme vaikkapa EU:n huippukokouksessa, että meneillään olevat toimet palvelevat sekä ihmiskuntaa että ilmastoa. Olemme pitäneet itseämme ns. sivistyskansoina, mutta olemme erehtyneet. Vaikeutamme tilannettamme vain pitkittämällä konflikteja erilaisilla avunannoilla. Varsinaista sivistyneistöä ovatkin nyt sotivat kansat. He tekevät kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ruutipölyhän vain palaa maahan, sieltä se on viime kädessä tullutkin. Ylimääräistä ihmisjoukkoa harvennetaan parhaiden kykyjen toimesta. Näinhän mm. suomalaiset hoitavat metsiään. Ukrainassa ja Venäjällä korjataan sotakalustoa – kierrätystä parhaimmillaan. Gazassa rakennetaan mitä hienointa auringonottoaluetta – tasataan merenrantaa oikein urakalla. Samalla paikalliset tunnelit entistetään ja niissä majailevan vieraslajin myyräntyö lopetetaan. Turismi saadaan jatkossa keskitettyä Välimerelle ja lentomatkat lyhenevät. Ei tarvitse Finnairinkaan miettiä Thaimaan tms. lentoja saati Suomen valtion pitkän matkan päästä tulevien marjanpoimijoiden ihmisoikeuksia, vastaavia ahkeria poimijoita ei nimittäin lähempää löydy – Ukrainasta kynnelle kykenevät lienevät jo Suonenjoen seutuvilla kesää odottelemassa.

Kyllä näistä kolmesta korjaustoimenpiteestä varmastikin jokin kelpaisi kansainvälisillekin yhteisölle. Yhteistähän niille kaikille on ainakin se, että saataisiin sodat loppumaan. Ihmiskunnan harvennukset olisivat maltillisissa määrin edelleenkin sallittua toimintaa.