KUKA KERTOISI VENÄLÄISILLE?

Kirjoittanut Asko U. Huuhtanen

Kuka kertoisi venäläisille, että heitä on huijattu raskaasti monen sukupolven ajan oman hallinnon taholta. Me täällä lännessä emme vihaa venäläisiä, vaan olemme pohjattoman surullisia. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa kuvittelimme sinisilmäisesti, että Venäjästä tulisi hyvä naapurimaa, josta tulisi oikeusvaltio ja jonka kanssa voisi elää rauhassa kauppaa ja kulttuurivaihtoa harrastaen. Venäjällä on valtavat luonnonvarat ja teoriassa maa voisi olla vauras sekä tarjota hyvän elämän kaikille asukkailleen. Nyt vain on käynyt niin, että perinteiset näkemykset suurvaltahybriksestä ja Venäjän messiaanisesta tehtävästä pelastaa maailma lännen turmeltuneisuudelta eivät ole minnekään kadonneet. Venäjän kansalaiset ovat edelleen hallintoa varten eikä hallinto ole kansaa varten. Vahvaa yksinvaltiutta pidetään parhaana hallintomuotoa, jota kannatetaan ja joka jumalallisesti tietää, mikä on maan parhaaksi. Jotta kansa pysyisi aloillaan ja sietäisi köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta, sen täytyy elää kurissa ja valheessa, mittakaavassa, joka melkein ylittää mielikuvituksen.

Venäjän kansalle on syötetty tarina siitä, että Venäjä on piiritetty linnoitus, jonka länsi haluaa tuhota ja sen luonnonvarat ryöstää. Kun samaa tarinaa toistetaan vuodesta vuoteen, siitä tulee ihmisten mielissä todellisuutta. On totta, että historiallisena aikana Venäjälle on hyökännyt läntisten tasankojen läpi niin Napoleonin kuin Hitlerinkin joukot. Nykymaailma kuitenkin toimii toisin. Ei ole järkeä lähteä ryöstämään naapurimaan kirkkohopeita.  Maiden menestys perustuu osaamiseen, verkostoituneeseen kaupankäyntiin, luovaan ajatteluun, tekniseen kehitykseen ja osaamiseen. Parhaiten luovuus ja innovatiivisuus toimii siellä, missä on vapaa, suvaitsevainen ilmapiiri. Ympäristö, jossa ei kysellä, oletko homo vai hetero tai jotain siltä väliltä. Ei ole merkitystä sillä, mihin uskontokuntaan kuulut tai et kuulu. Oikeuslaitos toimii lakien mukaan ilman korruptiota tai vallanpitäjien ohjausta. Yhdysvalloissa moni asia on pohjoismaisista hyvinvointivaltioista  katsellen pielessä, mutta silti Kalifornian piilaakso on esimerkki alueesta, jossa luovuus kukkii ja on syntynyt maailmaa valloittaneita ideoita, yhtiöitä, teknistä kehitystä ja liiketoimintaa.

Jos verrataan Venäjän ja Euroopan historiaa, niin Venäjällä ei ole ollut valistusaikaa, ei renesanssiin verrattavaa vaihetta eikä uskonpuhdistusta. Länsi-Euroopassa uskonpuhdistukseksi kutsuttu liike alkoi 1500-luvulla siitä, että katolinen kirkko ja paavin valta olivat monin tavoin turmeltuneet niin  anekaupalla kuin valtataisteluilla. ”Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.” Kaikki tiedämme Martti Lutherin, mutta monia muitakin oli ajamassa samaa asiaa – uskonpuhdistusta ja rötöstelyn kitkemistä. Venäjän ortodoksikirkon asemasta ja valtaapitävien nöyrästä palvelemisesta löytyy blogi 4.1.2019. ”Kauhukuva, joka on osin muuttunut todellisuudeksi”. Seuraavassa ote kirjoituksesta, joka selvittää kirkon roolia salaisen poliisin kumppanina jo satojen vuosien ajan.

”Neuvostoaikana lähes kaikki papit joutuivat toimimaan KGB:n tiedottajina, mutta yhteydet turvallisuuspalveluihin jatkuvat edelleen. Nykyisin kirkko ja valtio toimivat yhä tiiviimmässä yhteistyössä venäläisten kansallisen itsetunnon palauttamiseksi. Kirkko lietsoo lännen kirkkojen vastaisuutta ja osallistuu näin lännen vastaiseen valtiolliseen propagandaan. Moskovan ja koko Venäjän patriarkkana toimii Kirill, joka muutama vuosi sitten herätti kiusallista huomiota tolkuttoman kalliilla rannekellollaan, Rolexilla. Vuosisadat vierivät, mutta monet asiat ja pohjavirrat kansakuntien mielessä pysyvät ennallaan.”

Toinen lainaus:”Poliittisen ajattelijan ja filosofin, Aleksandr Duginin mielestä Venäjän pitäisi kehittää aggressiivista politiikkaa, haastaa USA maailmanlaajuisesti ja ensimmäiseksi hyökätä Georgiaan ja Krimille. Hän vaatii politiikkaa, joka on yhtä kaksinaamaista kuin ”rauhaa rakastavan” Neuvostoliiton valtapeli. Täytyy noudattaa äärimmäisen rauhaa rakastavaa diplomatiaa. Puhua kaikkialla humaanisuudesta, ihmisoikeuksista, kansojen ystävyydestä. Ja samalla on partioitava lentokonein NATO:n rajoilla, lähetettävä kiertoradalle sotilassatelliitteja. Luotava IVY-maihin venäläismyönteinen poliittinen eliitti. Järjestettävä omia ”oransseja” vallankumouksia kaikkialla, minne vain käsi ulottuu.” Edellä siteeratun Georgiaa ja Krimiä koskevan otteeen Dugin kirjoitti kauan ennen vuotta 2008, jolloin Georgian sota alkoi.

Patriarkka ”Kalliskello” Kirill tukee roolinsa mukaisesti Putinin hyökkäystä Ukrainaan. Vaikea ymmärtää, että kirkon pää kannattaa naisten, lasten ja yleensä siviilien summittaista tappamista ja viattoman naapurimaan kimppuun käymistä. Siinä on inhimmillisyys ja lähimmäisen rakkaus kaukana. Ulkomaiset ortodoksikirkon johtohahmot ovat sanoutuneet irti Kirillin näkemyksistä.

Kuka kertoisi venäläisille, että kun sananvapaus ja sensuuri kiristetään äärimmilleen, jo järki sanoo, että vallanpitäjillä on paljon salattavaa, syytä pelätä totuutta ja sen julkituloa. Tällä hetkellä tiedotuksen kuristamisesta on syytä käyttää sanaa sorto. Toisaalta, kuten Sofi Oksanen kirjoitti (HS19.3.2022): ”Jos  viranomaiset, opetus, media, ja oikeuslaitos toistavat samoja valheita sukupolvesta toiseen, niistä tulee yleisesti hyväksytty totuus.” Virolaislähtöisenä Sofi Oksasella on kristallinkirkas näkemys siitä, mikä on Venäjän ja Neuvostoliiton todellinen luonne ja miten se toimii ja on aina toiminut valloittamillaan alueilla. Virolaisiin verrattuna Suomessa on oltu umpisokeita ja valtionjohdossa myös ylimielisiä. Esimerkiksi vuonna 2008 silloinen Suomen presidentti Tarja Halonen totesi kysyttäessä, miksi Suomi ei sano mitään Georgian sodasta: ”Viron kansakunta kärsii neuvostovallan aiheuttamasta post-traumaattisesta stressisyndroomasta ja tukee siksi Georgiaa.”

Nyt Venäjän tiedotusvälineissä, tärkeimpänä tv, toistellaan loputtomasti, että Venäjän joukot ovat Ukrainassa vapauttamassa ihmisiä natsihallinnon alta ja pelastamassa Donbassin asukkaita ukrainalaisten suorittamalta kansanmurhalta. Mitään kansanmurhaa ei ole tapahtunut, nyt, tällä hetkellä 24.3.2022 se on Venäjä itse, joka suorittaa kansanmurhaa summittaisilla pommituksilla Ukrainan asuinalueille. Venäjän television uutisissa asia on käännetty nurinpäin niin, että tuhotut sairaalat, synnytyslaitokset ja muut siviilikohteet ovatkin ukrainalaisten fasistien tuhoamia! Melkoinen logiikka, Orwellkin olisi ihmeissään, jos eläisi, Hitlerin propagandaministeri Goebbels taputtaisi käsiään. Muutamien Venäjän tv:n toimittajien sietokynnys on ylittynyt näiden valheiden levittämiseen, vaikka seuraukset totuuden puolustamisesta ovat raskaat.

Kuten Sofi Oksanen mainitussa kirjoituksessa selittää, vuosikymmenien propagandapommitus on luonut erityisen sanaston venäläisille. Nationalisti-sanalla on venäläisille yhtä paha kaiku kuin uusnatsilla Pohjoismaissa. Lähitulevaisuudessa me kaikki länsimaalaiset saamme todennäköisesti kuulla olevamme fasisteja, siinä toinen monikäyttöinen mihin tahansa sopiva sana. Ehkä oikea tieto hiljalleen leviää Venäjälle sukulaisuuksien ja osin yhteisen kielen avulla. Tosin esimerkein kerrotaan, että monet Venäjällä eivät yksinkertaisesti suostu uskomaan totuutta, vaikka oma lapsi silminnäkijänä sen kertoo.

Venäjän ja Neuvostoliiton armeijan perinteisiin kuuluu äärimmäinen raakuus ja täydellinen piittaamattomuus kansainvälisistä sopimuksista ja säännöistä. Siviilejä pommitetaan armottomasti, ehkä luullaan näin murrettavan puolustustahto. Tsetseniassa ja Syyriassa  kaupunkeja jauhettiin sorakasaksi. Nyt sama tapahtuu Ukrainassa. Siviilien evakuoinnit estetään lähes täysin tai sovitut reitit miinoitetaan ja tulitauot rikotaan. Ihmisiä kaapataan Venäjälle. Ero vainoharhaiseen massamurhaajaan Staliniin – nykyiseen supertähteen – on enää hyvin ohut.

On vaikea asia määrittää, mikä on kansan vastuu. Kansan, joka tukee valheilla pöngitettyä yksinvaltiasta, hurmaantuu valloitusretkistä muiden maiden alueille (esim. Krim). Usein vaikuttaa siltä, että tosiasioita ei edes haluta tietää. Valloitusretkistä historian valossa näyttävät innostuvan kaikki kansat, ainakin, jos ne ovat menestyksellisiä. Näin oli Saksassa 1940 ja esimerkiksi 1800-luvun lopussa, kun Yhdysvallat oli sodassa Espanjan kanssa. Filippiinit oli tuolloin Espanjan alusmaa ja julistautui itsenäisiksi Espanjan ollessa sotatilan heikentämä. Monien vaiheiden jälkeen amerikkalaiset hyökkäsivät Filippiineille ja alistivat  sen alusmaakseen sodassa, jossa kuoli noin 200000 ihmistä, suurin osa filippiiniläisiä. Sotaa kannatettiin  Amerikassa hyvin laajasti. Kun suosittu kirjailija Mark Twain (Samuel Clemens) asettui vastustamaan tätä rosvoretkeä, hän sai rajusti kuraa niskaansa. Ehkä asenteet yli sadassa vuodessa ovat kuitenkin hiukan muuttuneet siirtomaiden alistamiseen ja niiden luonnonvarojen ryöstämiseen.

Otetaan vielä esimerkki propagandasta vuodelta 1945, kun puna-armeija oli vallannut Berliinin. Puna-armeijan propagandisti Ilja Ehrenburg kirjoitti raiskauksista:”Neuvostosotilaat eivät kieltäytyneet Saksan naisten anteliaisuudesta.” Berliinin kahden pääsairaalan tietoihin viitaten Antony Beevor arvioi raiskauksien uhrien määräksi 95000-130000. Berliiniläisen lääkärin mukaan raiskatuista naisista noin 10000 kuoli, useimmat tekivät itsemurhan. Beevor arvioi raiskattujen saksalaisten määräksi kaikkiaan kaksi miljoonaa. On tietenkin myös muistettava saksalaisten raakalaismainen käytös idän sotaretken aikana eli sillä on ollut vastavaikutus. Osittain ymmärrettävää, vaikka ei missään tapauksessa hyväksyttävää.

Kiinalla on nyt tilaisuus hyötyä Venäjän itse aiheutetusta ahdingosta. Olen joskus kirjoittanut itsestäänselvyyden, että Kiina tarvitsee Venäjän luonnonvarat. Nyt ne ovat alennusmyynnissä. Aika näyttää, tuleeko Venäjästä uusi Pohjois-Korea (kirjoitus: Maailman suurin avovankila – Pohjois-Korea) vai Kiinasta kaikin tavoin riippuvainen hylkiövaltio. Vuosikymmeniä sitten kiersi puujalkavitsi: Uutisia – Suomen ja Kiinan rajalla on rauhallista.

Lähteitä: Wikipedia; Kenen joukoissa seisoin, Taisto Hokkonen, Docendo 2021; Tarza, Markku Salomaa, Lector kustannus Oy 2021 ;HS, Sofi Oksanen 19.3.2022

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑