SUOMETTUMINEN JATKUU EDELLEEN

Kirjoittanut Asko U. Huuhtanen

Lisäys 24.2-2022 aamulla: Tämä kirjoitus on tehty 23.2.2022 eikä tätä ole mitenkään päivitetty. Tässä käsitellyt asiat käsittelevät menneitä asioita eli pitävät edelleen paikkansa ja julkaisen tekstin sellaisenaan.

Yleisradio esitti jokin aika sitten sarjan suomettumisen ajoista. Katsojalle jäi ehkä luulo, että kyse olisi jostakin menneestä. Tarkastellaampa asiaa, vaikka tapaus Kingissepin fosfaattitehdas, joka vuoti Itämereen järkyttäviä määriä fosfaattia kymmenisen vuotta sitten. Siteeraan pätkän omasta tekstistä, blogi 26.11.2020, ”Suomen turvallisuutta myytiin – päättäjät nukkuivat”.  Kirjoitin siinä:

”Kun ansioitunut itämeritutkija Seppo Knuuttila toi esiin Kingissepin fosfaattitehtaan valtavat päästöt Itämereen muistaakseni 2012, Suomen ympäristöministeriössä kerrotaan olleen virkamiehiä, jotka olivat sitä mieltä, että ollaan hiljaa vain. En tiedä olivatko hiiriä vai ihmisiä. Nämä päästöt on saatu kuriin, vaikka Knuuttila lienee saanut aika kovaa kohtelua Venäjän viranomaisilta, jotka hänet pidättivät kesken tutkimusten.” Järkyttävintä on – vuotaneiden tietojen mukaan – Knuuttilan saama kohtelu omilta esimiehiltään. Seppo Knuuttila on kaiken arvostuksen ansaitseva henkilö, joka tekee arvokasta työtä julkisuutta hakematta. Kutsuisin tätä episodia suomettumisen surulliseksi esimerkiksi. Paljonko vastaavasti ajattelevia päälikkötason virkamiehiä on vielä toimimassa?

Samassa kirjoituksessa käsittelin muun muassa venäläisten valtavassa määrin tekemiä kiinteistökauppoja Suomessa, jotka kaikki eivät mitenkään olleet järjellisissä rajoissa vaikkapa sijaintipaikkojen puolesta. Sitten herättiin osittain ja tuli tapaus Airiston Helmi. Nyt on lakeja muutettu, mutta bulvaanien kautta kauppa jatkuu entisellään ainakin toistaiseksi. Julkisuudessa näkyneiden tietojen pohjalta yhtään kiinteistökauppaa ei ole estetty näiden uusien lakien nojalla. Kunnissa on kiljuen myönnetty venäläisille oligarkeille rakennuslupia mihin tahansa, valtaviin  laiturirakennelmiin, halleihin jne. Jopa helikopterikenttiä on saanut rakentaa mielin määrin. Kummallisen usein nämä rakennelmat ovat strategisesti tärkeillä paikoilla esimerkiksi laivareittien äärellä. Miten olisi suhtauduttu, jos joku suomalainen olisi yrittänyt rakentaa  jotain vastaavaa – siis tänne omaan maahan? Lienee makuasia, onko kyseessä suomettuminen, äärimmäinen naivius ja hyväuskoisuus, laiskuus vai vastuunpakoilu. Sinisilmäisyydessä me olemme maailmanmestareita. Itä-Suomen kunnissa valitetaan, kun ei saa rakentaa tuulivoimaa puolustusvoimien tutkien takia. Minusta tässä  on tärkeintä maan etu ja turvallisuus.

Kirjoitin 21.4.2018 blogin ”Fortumin uhkapeli historian valossa”. Ylen MOT-ohjelma kertoi 21.2.2022 tilanteesta tällä hetkellä (ohjelma löytyy Yle Areenasta). Lähtemättä kertaamaan kokonaan ohjelman tietoja on pakko sanoa, että ei hyvältä näytä, varsinkaan tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Fortum on täysin Venäjän viranomaisten kuristusotteessa. Syytetään, että Fortum on osallistunut Venäjällä korruptioon ja lahjontaan liiketoimissaan. Toisin sanoen, se on toiminut kuten kaikki muutkin Venäjällä – maan tavalla. Oli tämä asia miten tahansa, Venäjän vallanpitäjien käsiohjauksessa oleva oikeuslaitos  pystyy järjestämään Fortumille rajattomasti vaikeuksia. Syitä löytyy tarvittaessa lahjonnan ja korruption lisäksi vaikka ympäristöasioista, turvallisuudesta tai mistä tahansa. Asioihin kytkeytyy myös Pyhäjoelle suunniteltu Rosatomin ydinvoimalaitos, jossa on jo tehty töitä ja rakenteita satojen miljoonien arvosta. Lopullista rakennuslupaa ei vielä ole eli asia on otettava uuteen harkintaan, jos uskalletaan.

Hanhikiven taustaksi: 2000-luvulla todettiin, että Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa. Perustettiin Fennovoima, joka jätti periaatepäätöshakemuksen uudesta ydinvoimalasta valtioneuvostolle tammikuussa 2009 ja eduskunta myönsi luvan rakentamiselle heinäkuussa 2010. Tarkoitus oli, että voimala tulee lännestä. Tammikuussa 2012 yhtiö sai laitostoimituksesta tarjoukset ranskalaiselta Arevalta sekä japanilaisen Toshiban omistamalta  Westinghouse Electric Companylta.  Lokakuussa 2012 saksalainen energiayhtiö E.ON ilmoitti kuitenkin myyvänsä 34 %:n osuutensa Fennovoimasta, jonka jälkeen omistajarakenteessa tapahtuneiden muutosten johdosta kolmanneksi laitostoimittajaehdokkaaksi tuli myös venäläinen Rosatom.

Laitostoimituksesta käytiin aluksi neuvotteluja Toshiban ja Rosatomin kanssa, kunnes heinäkuussa 2013 Fennovoima ilmoitti jatkavansa niitä enää Rosatomin kesken. Fennovoima ja Rosatom allekirjoittivat sopimuksen laitostoimituksesta saman vuoden joulukuussa. Koska Rosatomin ydinvoimalaitos ei ollut mukana alkuperäisessä vuonna 2010 hyväksytyssä hakemuksessa, asia meni uudelleen eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa 2014. Lupahakemus hyväksyttiin ja rakentamisen ehdoksi asetettiin, että vähintään 60 prosenttia ydinvoimayhtiön omistuksesta tulee Euroopan talousalueen sisältä. Asiassa oli monia vaiheita muun muassa käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyen, mutta varsinainen puliveivaus alkoi 60 prosentin rahoitusosuudesta. Kun venäläisten operoima kroatialainen bulvaaniyhtiö paljastui, Fortum pakotettiin mukaan, minkä se itse tietenkin kiistää. Painostus tuli Suomen hallituksesta, kukaan ei kerro julkisuuteen, mistä mahdollinen painostus kohdistui Suomen hallitukseen. On myös mahdollista , että Fortum osti miljardien sijoituksillaan goodwilliä eli myötämieltä Venäjän hallinnolta kuvitellen hyötyvänsä siitä myöhemmin. Rahoituksesta ei kukaan asianomainen suostu vieläkään haastateltavaksi. Lainojen koroista ja muista ehdoista ei tiedetä mitään. Keskeisistä päättäjistä ainoa, joka suostui haastatteluun, oli alkuperäisen lupapäätöksen aikainen ympäristöministeri Ville Niinistö. Hän kertoo, ettei saanut tuolloin kunnon vastauksia keskeisiin kysymyksiin. Ville kertoi myös saaneensa EU-tasolta ihmetteleviä viestejä Suomen myönteisen päätöksen jälkeen. Monet Fennovoiman alkuperäiset osakkaat ovat vetäytyneet hankkeesta ja monet yrittävät päästä irti.

Tämän päivän päättäjistä MOT:n haastattelusta Fennovoiman tilanteesta kieltäytyivät pääministeri Sanna Marin, entinen päämisteri Juha Sipilä, Antti Rinne, Jan Vapaavuori, Alexander Stubb. Myös Fortum vastasi haastattelupyyntöön vain lyhyesti sähköpostilla. Venäjän valtionyrityksillä on voimakkaat intressit Hanhikiven voimalan rakentamiseen. Jos joku läntinen maa – nyt siis Suomi – hyväksyy Rosatomin laitoksen, se on kova referenssi markkinoilla. Rosatom on Venäjän valtion yhtiö, joka rakentaa myös ydinaseita ja on siis täysin Kremlin hallinnassa.

Päätöksen taustoista keskusteltaessa eräs asioita tunteva haastateltava toteaa suunnilleen näin, että suhteessa Venäjään ollaan edelleen ”paavillisempia kuin paavi itse”. Ollaan niin herkkänahkaisia ja Venäjän miellyttämiseen valmiita, että se yllättää välillä venäläiset itsekin. Jos tämä ei ole suomettumista, niin mikä sitten.

Tilanne on nyt se, että Fortumista on tullut pelinappula ja kiristysväline Venäjän hallinnolle. Olisi jo pitänyt oppia, että he eivät arkaile käyttää sitä täysimääräisesti. Voi vain arvailla montako miljardia meni ”kasakan kaivoon”.

Vielä hiukan historiaa. Kun Suomen ensimmäinen ydinvoimala Loviisa ykkönen otettiin käyttöön 1977, myös sitä edelsi monta erikoista vaihetta. Päädyttiin tilaamaan se Neuvostoliitosta – vastoin alkuperäisiä suunnitelmia. Sen alkuperäiset turvallisuusjärjestelmät eivät riittäneet suomalaisille ja tehtiin huomattava määrä turvallisuutta parantavia muutoksia alkuperäiseen venäläisten esittämään konseptiin nähden. Voimalaitosprosessin valvontaan ja ohjaukseen tarvittavan instrumentaatio toimitti Siemens AG ja prosessitietokoneen kotimainen valmistaja Nokia. Eräs asentaja kertoi allekirjoittaneelle, Neuvostoliitosta toimitetussa painevesireaktorissa oli iso halkeama, joka paikattiin hitsaamalla. Asentaja oli melkoisen huolestunut. Hyvin on kuitenkin mennyt, eli ilmeisesti hitsarit olivat ammattimiehiä.

Vielä lainaus alussa mainitusta blogistani: ”Tarja Halonen oli presidenttinä vuodet 2000-2012. Tähän jaksoon osuu esimerkiksi kiista, jossa suomalaisia elintarvikkeita käännytettiin Venäjän rajalta. Tästä tai muista ikävistä asioista kyselleet toimittajat pantiin järjestykseen. Presidentin esikunnan tehtävänä näytti olleen hyssytellä hiljaisiksi kaikki puheenaiheet, joiden arveltiin hermostuttavan Kremliä. Kaiken huippu oli Halosen painostuksesta Suomen liittäminen 2011 Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen. Siinä katosi iso osa Suomen puolustuskyvystä, toivottavasti eräät uudet aseratkaisut ovat korjanneet tilanteen.”

Jos joku epäilee edellä mainittua, suosittelen tutkija Markku Salomaan kirjaa ”Tarza” (Lektor kustannus Oy 2021). Siinä on tarkoin lähdeviittauksin käyty läpi myös tuota ajanjaksoa.

Sitten viesti meidän pelokkaille poliitikoille, jotka eivät uskalla ottaa selvää kantaa mihinkään ja pyörittelevät asioita loputtomasti: Työntäkää se Nato-optionne sinne minne ei päivä paista ja sanokaa selvästi mikä on Nato kantanne, kyllä vai ei? Huomatkaa ja miettikää, että Suomi on ainoa sitoumaton maa Venäjän itärajalla Ukrainan lisäksi. Vaalit tulevat ajallaan, meillä äänestäjillä on oikeus tietää selvä kantanne.

Lähteitä: Wikipedia; Ylen MOT-ohjelma 21.2.2022

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: